Pienet ilot

Viikonlopun kesäinen ilma saa ajattelemaan, että nyt pitää olla paljon ulkona ja nauttia lämmöstä kun vielä voi. Lapset liihottavat päivät jossain pihalla leikkimässä, Hilma ja Helga ovat onnellisia kun Kirppu on viikonloput meillä. Tyttöä on viikolla kyllä ikävä, mutta samalla olemme oppineet myös olemaan myös vain viisihenkinen perhe. Torsti kulkee perässäni ja haluaa tehdä kaiken yhdessä. Poika puhuu pälpättää omaa kieltään ja laulaa välillä Boom kah boom boom kah, jee-ee. Tykkää siis kovasti Robinista.

Kävimme lasten kanssa viime viikonloppuna sienessäkin ja me taidamme olla maailman ainoa perhe, joka voi jättää löytämänsa herkkutatit koreineen, veitsineen päivineen metsään. Kori löytyi 2 päivää sitten, ihan tuoretta ei sisältö enää ollut. Jotenkin tämä syksy on kyllä niin mahtavaa aikaa, että olen kokoajan hyvällä tuulella. Edes kamala kiire Pullakirjan kanssa ei estä minua ajattelemasta että kaikki on hyvin. Uusi pullataikina kohoamaan ja lapset kainaloon. Hyvää viikonloppua kaikille!

Ai niin, vielä Hilman uusin askartelutuotos, ohje löytyi googlettamalla täältä. Tässä siis uusi käärmeystävämme Vihru!