Päiväpuurolle!

 Olen viimeaikoina elvyttänyt lapsuudenkotini puuronsyöntiperinnettä. Meidän lapsille ei aamuisin puuro oikein maistu, joten silloin syödään usein muuta. Niinpä olen alkanut tehdä itselleni ja lapsille lounaaksi puuroa.
Kun olin pieni, vanhemmat toimivat molemmat opettajina, joten perhe vietti yhteistä pitkää kesälomaa. Kesäisin ja viikonloppuisin meillä syötiin siis oikeastaan aina puuroa ja vasta illaksi tehtiin ”oikeaa ruokaa”.

Puuro on nopeatekoista, hyvää, edullista ja terveellistä. Puuron lounaaksi syöminen oli vanhemmiltamme järkevä ratkaisu, 5 kasvavaa lasta söi varmasti paljon ja näin ruokakulut pysyivät kohtuullisina. Muutenkin meillä oli tiukka kuri ruokailun kanssa. Ylimääräisiä välipaloja ei saanut käydä itsekseen jääkaapista hakemassa. Sen sijaan oli selkeät ruoka-ajat: aamupala, päiväpuuro, päivällinen ja iltatee. Kaikki olivat ruoka-aikaan aina paikalla, kaikki istuivat pöydässä siihen saakka kunnes ruokailu oli ohi ja kaikki myös tietenkin laittoivat ruokaa vuorollaan.

Muistan kun olin ala-astekaverini luona yökylässä, ja oli päivällisen aika. Meidät kutsuttiin syömään ja kaveri huikkasi äidilleen huoneesta ettei tule koska ei ole nälkä. Ajattelin mielessäni että onpa hienoa, voi vaan itse päättää syökö vaiko ei. Minä kyllä menin syömään, minulla kun oli ja on edelleenkin, aina nälkä.

Minä en ole ollut lasteni kanssa noin tarkka ruoka-ajoista, Meillä kyllä napostellaan välipaloja, vaikka tiedän että se on huono juttu hampaille. Aion kyllä ottaa kunnon ruokakurin harkintaan kunhan lapset ovat isompia. Voin kuvitella kuinka paljon teinit syövät jos voivat vain itse käydä hakemassa jääkaapista mitä haluavat….

Puuroista vielä sen verran, että meillä suosikit ovat spelttimannapuuro, hirssipuuro, spelttihiutalepuuro ja vanha kunnon kaurapuuro. Sekaan tietenkin paljon Rositan maitoa (koska edelleenkin meinaamme hukkua siihen), voinenä ja hillosilmät!