Lastenjuhlat myös aikuisille

Helga täyttää huomenna perjantaina 9 vuotta, mutta juhlat juhlittiin jo tiistaina, koska silloin oli vapaapäivä kotieläinpihalta. Tuttuun tapaan ei ollut kaverisynttäreitä erikseen, vaan kuten totesin sen Tuukalle juhlien jälkeen ääneenkin, että me harvemmin enää ehdimme järjestää ystäville juhlia, joten lasten synttärit ovat mahtava syy siihen. Ja koska tilaa on ja voi sen tehdä, niin miksei? Paikalla oli ystäviä, sukulaisia ja koulukavereita perheineen, eli ystäviä nykyään nekin. Nämä olivat siis yhtälailla aikuisten kuin lastenkin juhlat. Helga on jo niin iso tyttö, että ensimmäisen kerran juhlissa ei ollutkaan kakkua, vaan ostin heräteostoksena netistä pienen suklaaputouksen, joka oli meidän kakku. Ja on muuten muutamissa muissakin tulevissa juhlissa, sen verran kiva juttu se oli. Sulatin siihen sekaisin Fazerin sinistä ja leivontasuklaata ja lisäsin joukkoon vähän neitsytkookosöljyä ja hienosti toimi. Sen kanssa oli tarjolla kaikkea makeaa dipattavaa. Jossain hienoilla kekkereillä olin tuollaisia (toki isompia) nähnyt ja siitä jäänyt idea itämään.

Juhlissa pitää olla myös ohjelmaa. Tänä vuonna päätimme tehdä seikkailuradan, mikä oli sokkona kuljettava ”temppurata” meidän ratsastuskentällämme. Siellä sitten seikkaliljat kiipesivät valtavien riippusiltojen yli käärmeitä väistellen ja mm. kävelivät myrkkymatojen päällä (vesimatto mihin oli laitettu vettä ja 3 kg kypsää spagettia… ) Ensin radan suorittivat lapset ja jännää oli, mutta ehkä kaikkein hauskinta lapsista oli kuitenkin seurata, kun aikuiset suorittivat myös saman radan. Meillä oli yhtäkkiä aika paljon apureita esimerkiksi ”vesiputouksen” kohdalla, missä sai ruiskuttaa vesipyssyllä kohti aikuisia… Sopivan lapsellista ja hauskaa, eritysen mukavaa oli kun niin moni aikuinenkin innostui lähtemään leikkiin mukaan.

Helga saa huomenna aamulla kakkua ja meidän paketin sänkyyn. Tämän talon esikoistyttärestä on kuoriutunut sanavalmis humosristi jonka seurassa on harvoin tylsää. Tyttö piirtää paljon, soittaa innokkaasti pianoa ja rakastaa poneja ja hevosia. Helga on myös herkkä, hän inhoaa kasikenlaisia konflikteja ja on usein valmis luopumaan asioista vain jotta kaikki olisi hyvin ja helppoa. Kun maanantaina illalla ennen juhlia aloimme Tuukan kanssa väsyneenä epäröimään että jaksammeko me rakentaa sitä temppurataa sinne kentälle olleenkaan, Helga kuunteli vähän aikaan ja sanoi itku kurkussa ” Hei me voidaan jättää se rata pois. Mä luulen että mitä enemmän me nyt stressataan, sitä huonommat synttärit niistä tulee.” Tyttö oli oikeassa. Lakkasimme stressaamasta, vietimme hauskan illan rataa rakentaessa ja tuli hyvät synttärit.