Konserttielämys
Tänään oli tyttöjen musiikkileikkikoulun joulujuhla, ja kuten arvata saattaa, kyllä kannatti mennä. Hilma oli vielä katsomon puolella, koska lavalla esiintyivät 3-6-vuotiaat muskarilaiset. Esiintyjiä spektaakkelissa oli 8 ja yleisöä reilu puolet enemmän.
Totta kai, olihan se liikuttavaa kun totiset tyypit seisovat jäykässä rivissä, puristavat rystyset valkoisina triangelia kädessä ja laulavat niin hiljaa että katsomossa ei uskalla hengittää.
Setti sisälsi kaiken kaikkiaan kymmenkunta kappaletta ja esitys huipentui 6-vuotiaiden nokkahuiluesitykseen joka oli, instrumentin soundin tietäen, ikimuistoinen. Helga onkin toivonut joululahjaksi omaa nokkahuilua, koska entinen, joku minun vanha nokkahuiluni meni (voi harmin paikkaa..) rikki. Suhtaudun kieltämättä hieman ristiriitaisesti tähän toiveeseen, joten pitänee antaa itse joulupukin päättää…
Mä luulen että tässä kohtaan ihan kaikkeen ei toi pukkikaan pysty 🙂 Tää metsästää tällä hetkellä kummilapselle autoa missä paljon vilkkuja ja vanhempien visio ois että ei ääntä…ans kattoo kuin käy 🙂
Totta kai lapselle nokkahuilu lahjaksi! Sehän on paljon älykkäämpi lahja kuin joku kumipää (=nukke). Sen avulla voi toteuttaa ja ilmaista itseään, sitä paitsi musisointi on kivaa!