Kiero, kierompi, bataatti.
Keräsin kasvimaalta viimeiset 
sadonrippeet,
mukana myös paljon odotettu bataattisato. Kahden heräteostostaimen tulos on kaksi ihan hyvänkokoista bataattia, mutta minkälaista!
Jos on olemassa joku sananlasku bataatin muodosta ja sen yhteydestä kasvattajaansa, tämä sato ei tee minulle oikeutta. Sen verran kippuraiset nämä kaksi kaveria ovat.
En kieltämättä löydä montaa syytä miksi viljellä ja kastella koko kesä kahta taimea näiden kahden kippuraisen bataatin tuloksella. Jotenkin ajattelin että bataatti olisi perunan tapaan satoisampi lajike, että yhdellä taimella olisi kymmenkunta kakaraa, mutta bataatti on ainakin Iitin ilmastossa yhden mukulan kasvi ja lienee siksikin varsin arvokas. Eläköön suomalainen, monilapsinen ja ihan vaan tavallinen peruna!
Toihan on selvä enne tulevasta vauvasta, poikahan toi on ihan selvästi, hihhih! Ja joo, niitä vauvojahan on tulossa kaiketi se yksi… 😉
… ja eläköön etenkin kotimainen “varhaisperuna”. Kävin tänään nostamassa ylös maasta tämän kesän viimeiset, pikkuriikkiset ja lähes kuorettomat myöhäiset varhaisperunani, jotka istutin heinäkuussa jatkaakseni uuden potun sesonkia. Ei kun sillit esiin ja syömään – ja hyviä olivat.