Kesä parhaimmillaan

Olin muutama päivä sitten istumassa naisten iltaa ystävän luona muutaman kilometrin päässä. Menin pyörällä ja se kannatti. Tapasin matkalla ensin naapurin Villen ja sitten metsätiellä ihan oikean supikoiran. Takkuinen otus vilkuili minua epäluuloisesti muttei hypännyt pois tieltä vaan ohitimme toisemme hiljaa.
Hauskan illan ja muutaman viinilasillisen jälkeen ajoin ensin porukassa, lopuksi yksikseni kotiinpäin. Valoisan kesäyön tunnelmaa ei kyllä voita mikään. Hellepäivän ilta oli tajuttoman kaunis ja lämmin. Järvi oli ihan tyyni, ajoin kiireettä ja nuuhkin keuhkot täyteen järven ja vastaniitettyjen heinäpeltojen tuoksua. Tulin kotiin, kastelin kasvihuoneen ja istuin hetken aidalla katsellen ruohoa syöviä hevosia. Tällaisella kesämuistolla jaksaa taas pitkälle talveen.