Kaksi kaunista

Löysin eilen viimein kaksi uutta koristetta joulukuuseemme. Olen aina kauppoihin eksyessäni katsellut joulukoristetarjonnan läpi ja tarjonta on ollut minusta kertakäyttöisen näköistä. Kouvolan Sokoksen alepöytä (nyt jo alet!?) yllätti ja löysin kaksi uutta lasipalloa koristeporukkaamme.  

Koko joulun odotus ja tunnelma kiteytyy minusta kuusen saapumiseen. Meille se tuodaan sisälle vasta aattoaamuna. Sen sisälle tuonti on aina yhtä hankalaa. Havuja on joka paikassa, ja moottorisahalla suuntaa antavat mittailut pettävät aina, joten yleensä kuusi käy vielä kerran ulkona sahattavana ennenkuin se on sopivan kokoinen ja paikallaan. Kuusi kuivaa muutaman tunnin ja sitten se koristellaan. 

Koristeet ovat kerääntyneet minulle vähitellen. Iso osa on saatu perintönä äidiltäni, hän tapasi ostaa koristeita ulkomailta tuliaisiksi. Lisäksi kuuseen on kertynyt muistoja eri ihmisiltä. On äidin vanhoja venäläisiä lasijoulupukkeja ja turkkilaisia paperikoristeita ,Tuukan ostamia New Yorkin takseja, Elinan tekemiä rautalankapalloja  sekä Tessan antamia puusotilaita, kaikki sulassa sovussa keskenään.

Vaikka arvostankin itse tekemistä, kuusen kohdalla haluan että vaatimattomien koristeiden seassa on kimalletta ja koukeroita, siksi olen tullut siihen tulokseen haluan ostaa kuuseen kaksi uutta koristetta joka vuosi. 

Vaikka koristeita on jo aika paljon, saliin mahtuu kolmimetrinen kuusi, joten oksia koristeille riittää. Lisäksi lapset ja eläimet onnistuvat aina joka vuosi jotain rikkomaan, joten uusien ostaminen on myös tarpeellista. Nyt talossa on myös kaksi kissanpentua, saa nähdä kuinka tyhjää kuusessa on ensi vuonna…