Haastava polenta

Edellisessä kirjoituksessa mainitsin että grillasimme vartaissa polentaa ja ajattelin kirjoittaa muutaman sanan siitä. Polenta on siis periaatteessa jähmettynyttä maissipuuroa, ainakin minun järkeni mukaan, ja olen tätä ennen tehnyt sitä vain kaksi kertaa eikä kummallakaan kerralla tuo Italian herkku ole erityisemmin vakuuttanut. Minulla on aina sellainen olo tuota ruokaa syödessä, että syön päivän vanhaa, kattilan pohjaan jähmettynyttä mannapuuroa.
Päätin antaa Polentalle vielä yhden mahdollisuuden. Laitoin polentan keitinveteen soijakastiketta ja pippuria. Lisäksi keittovaiheessa sekoitin mukaan keitettyä, hienonnettua mangoldia (myös pinaatti käy) ja ennen kun puuro jähmettyi, lisäsin sekaan hienonnettua basilikaa ja persiljaa. Kun polentalevy oli jähmettynyt, leikkasin sen paloiksi ja tein marinadin oliiviöljystä, hunajasta sitruunasta, valkosipulista ja basilikasta. Annoin palojen marinoitua 4 tuntia ja sitten ne grillattiin.

-Ja tuli aika hyvää! Edelleen mannapuuromielikuva kävi mielessä, johtuen polentan koostumuksesta, mutta maku ja grillauksen tekemä rapea pinta oli positiivista ja lopputulos oikein kiva. En voi välttyä ajatukselta että mitäpä jos ensi kerralla koittaisin marinoida ja paistaa vaikkapa perunan korvikkeeksi edellisen päivän täysjyvämannapuuron….
 

Kommentit (1)
  1. mullakin on tuo sama fiilis polentasta, ja useista uusintayrityksistä huolimatta sen on aina yhtä kamalaa. ehkä syön sitä joskus italiassa sitten. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *