{"id":535,"date":"2017-10-28T20:26:41","date_gmt":"2017-10-28T20:26:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/hyvastit-woodylle\/"},"modified":"2017-11-27T19:17:53","modified_gmt":"2017-11-27T19:17:53","slug":"hyvastit-woodylle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/hyvastit-woodylle\/","title":{"rendered":"Hyv\u00e4stit Woodylle"},"content":{"rendered":"<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" width=\"1067\" height=\"1600\" src=\"https:\/\/i0.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/2010\/10\/tt1_5562uus_0.jpg?fit=1067%2C1600&amp;ssl=1\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" srcset=\"https:\/\/i0.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/2010\/10\/tt1_5562uus_0.jpg?w=1067&amp;ssl=1 1067w, https:\/\/i0.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/2010\/10\/tt1_5562uus_0.jpg?resize=200%2C300&amp;ssl=1 200w, https:\/\/i0.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/2010\/10\/tt1_5562uus_0.jpg?resize=768%2C1152&amp;ssl=1 768w, https:\/\/i0.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/2010\/10\/tt1_5562uus_0.jpg?resize=683%2C1024&amp;ssl=1 683w\" sizes=\"(max-width: 1067px) 100vw, 1067px\" data-attachment-id=\"2643\" data-permalink=\"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/tt1_5562uus_0\/\" data-orig-file=\"https:\/\/i0.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/2010\/10\/tt1_5562uus_0.jpg?fit=1067%2C1600&amp;ssl=1\" data-orig-size=\"1067,1600\" data-comments-opened=\"0\" data-image-meta=\"{&quot;aperture&quot;:&quot;0&quot;,&quot;credit&quot;:&quot;&quot;,&quot;camera&quot;:&quot;&quot;,&quot;caption&quot;:&quot;&quot;,&quot;created_timestamp&quot;:&quot;0&quot;,&quot;copyright&quot;:&quot;&quot;,&quot;focal_length&quot;:&quot;0&quot;,&quot;iso&quot;:&quot;0&quot;,&quot;shutter_speed&quot;:&quot;0&quot;,&quot;title&quot;:&quot;&quot;,&quot;orientation&quot;:&quot;0&quot;}\" data-image-title=\"tt1_5562uus_0\" data-image-description=\"\" data-medium-file=\"https:\/\/i0.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/2010\/10\/tt1_5562uus_0.jpg?fit=200%2C300&amp;ssl=1\" data-large-file=\"https:\/\/i0.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/2010\/10\/tt1_5562uus_0.jpg?fit=683%2C1024&amp;ssl=1\" \/> <\/p>\n<p>Tapasin jokin aika sitten naisen, joka toivoi ett\u00e4 kirjoittaisin t\u00e4nne &nbsp;\u201cel\u00e4inm\u00e4\u00e4r\u00e4n p\u00e4ivityspostausta\u201d. H\u00e4n ei kuulemma oikein lukemansa perusteella hahmottanut ket\u00e4 kaikkia meid\u00e4n tallissa ja navetassa oikein asustaa. Lupasin yritt\u00e4\u00e4, ainakin v\u00e4hitellen pit\u00e4\u00e4 teit\u00e4 ajan tasalla. Ehk\u00e4 yksi suurin muutos talon el\u00e4inasioissa on se, ett\u00e4 myin kes\u00e4ll\u00e4 pois Woodyn, hevosen joka on ollut ykk\u00f6sratsuni ja silm\u00e4ter\u00e4ni jo 5 vuoden ajan. Pakko tunnustaa ett\u00e4 vaikka p\u00e4\u00e4t\u00f6s oli tarkkaan mietitty ja pitk\u00e4\u00e4n harkittu, oli se my\u00f6s kova paikka. Niin kova, ett\u00e4 en ole saanut kirjoitettua siit\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ennen.<\/p>\n<p>Woody hurmasi minut 5 vuotta sitten kauneudellaan ja loputtoman yst\u00e4v\u00e4llisell\u00e4 luonteellaan. Sain sen pitk\u00e4n kinuamisen j\u00e4lkeen Tuukalta \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4lahjaksi ja se oli monella tapaa toiveideni t\u00e4yttymys. Woody opetti minulle enemm\u00e4n ratsastuksesta kuin mik\u00e4\u00e4n hevonen t\u00e4t\u00e4 ennen. Se vei minut puskaratsastajasta aina ihan kansallisiin esteuokkiin asti ja sai minut kaiken lis\u00e4ksi innostumaan kouluratsastuksesta. Ihan hyvin yhdelt\u00e4 hevoselta. Ja ennen kaikkea se oli my\u00f6s koko perheen mussukka, loputtoman ihmisrakas ja kiltti. Niin kiltti ett\u00e4 lapset saivat taluttaa sit\u00e4 ja ikin\u00e4 ei tarvinnut pel\u00e4t\u00e4.<\/p>\n<p>Woody oli kasvanut kurissa ja j\u00e4rjestyksess\u00e4 isoilla rastsutalleilla eik\u00e4 se koskaan osannut rentoutua porukassa vaikkapa laitumella, vaan stressasi omaa asemaansa laumassa sek\u00e4 avointa tilaa ja laihtui. Se oli hevoslaumassa aina kuin egoaan etsiv\u00e4 teinipoika. Se ep\u00e4varmuus, joka purkautui dominoivana k\u00e4yt\u00f6ksen\u00e4 laumassa, oli minulle rasittavaa katsella. Tiesin ett\u00e4 se tarvitsi omaa tilaa ja rauhaa sek\u00e4 korkeintaan yhden tarhakaverin. Min\u00e4 taas haluaisin pit\u00e4\u00e4 hevosia ryhm\u00e4tarhassa ja kes\u00e4ll\u00e4 pihalla irti. Vaikka se pihanurmikon sy\u00f6nti n\u00e4ytt\u00e4ytyi Woodynkin kohdalla ulosp\u00e4in hevoselle parhaana tapana olla ja el\u00e4\u00e4, se ei sille sit\u00e4 ollut. Tai ainakaan sen kavereille, jotka saivat silt\u00e4 yht\u00e4kki\u00e4 t\u00e4ysin yll\u00e4tt\u00e4en selk\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 asia oli yksi isoimmista syist\u00e4 miksi aloin pohtia sen myymist\u00e4. Yhden hevosen erist\u00e4minen laumasta tuntui \u00e4lytt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 ja kun hevoset yhdisti, sai aina pel\u00e4t\u00e4 ongelmia. Se tarvitsi erilaiset olosuhteet, eik\u00e4 minulla ollut niit\u00e4 sille tarjota. Lis\u00e4ksi olimme tulleet ratsastuksessa sellaiseen pisteeseen, ett\u00e4 halusin edet\u00e4 ja Woodyn rajat alkoivat tulla vastaan. Tarvittiin en\u00e4\u00e4 vain oikeanlainen uusi koti ja olin valmis myym\u00e4\u00e4n sen. Olen n\u00e4hnyt Woody\u00e4 muutamia kertoja siit\u00e4 luopumisen j\u00e4lkeen ja aina nousee pala kurkkuun, vaikka kaikki on nyt oikein hyvin. Silti se edelleen saa minussa aikaan jonkun wow-efektin, niin upea hevonen se on.<\/p>\n<p>Rakkautta ja v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4 on my\u00f6s osata p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 irti oikealla hetkell\u00e4. L\u00f6ysin Woodylle tuttavapiirist\u00e4 aivan mahtavan perheen, jotka pystyv\u00e4t tarjoamaan sille juuri sen kaipaamat prinssin olosuhteet. Omaa rauhaa, liikuntaa, rakkautta ja huolellista hoitoa. Vastalahjaksi se saa nyt antaa uudelle nuorelle ratsastajalleen sen, mit\u00e4 se antoi minulle: Vied\u00e4 h\u00e4net kohti isompia kilpakentti\u00e4.&nbsp;<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" width=\"1600\" height=\"1067\" src=\"https:\/\/i1.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/2010\/10\/tt1_1123_0.jpg?fit=1600%2C1067&amp;ssl=1\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" srcset=\"https:\/\/i1.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/2010\/10\/tt1_1123_0.jpg?w=1600&amp;ssl=1 1600w, https:\/\/i1.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/2010\/10\/tt1_1123_0.jpg?resize=300%2C200&amp;ssl=1 300w, https:\/\/i1.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/2010\/10\/tt1_1123_0.jpg?resize=768%2C512&amp;ssl=1 768w, https:\/\/i1.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/2010\/10\/tt1_1123_0.jpg?resize=1024%2C683&amp;ssl=1 1024w\" sizes=\"(max-width: 1600px) 100vw, 1600px\" data-attachment-id=\"3215\" data-permalink=\"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/tt1_1123_0\/\" data-orig-file=\"https:\/\/i1.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/2010\/10\/tt1_1123_0.jpg?fit=1600%2C1067&amp;ssl=1\" data-orig-size=\"1600,1067\" data-comments-opened=\"0\" data-image-meta=\"{&quot;aperture&quot;:&quot;0&quot;,&quot;credit&quot;:&quot;&quot;,&quot;camera&quot;:&quot;&quot;,&quot;caption&quot;:&quot;&quot;,&quot;created_timestamp&quot;:&quot;0&quot;,&quot;copyright&quot;:&quot;&quot;,&quot;focal_length&quot;:&quot;0&quot;,&quot;iso&quot;:&quot;0&quot;,&quot;shutter_speed&quot;:&quot;0&quot;,&quot;title&quot;:&quot;&quot;,&quot;orientation&quot;:&quot;0&quot;}\" data-image-title=\"tt1_1123_0\" data-image-description=\"\" data-medium-file=\"https:\/\/i1.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/2010\/10\/tt1_1123_0.jpg?fit=300%2C200&amp;ssl=1\" data-large-file=\"https:\/\/i1.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/2010\/10\/tt1_1123_0.jpg?fit=1024%2C683&amp;ssl=1\" \/><\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\"ttachment><\/attachment><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tapasin jokin aika sitten naisen, joka toivoi ett\u00e4 kirjoittaisin t\u00e4nne &nbsp;\u201cel\u00e4inm\u00e4\u00e4r\u00e4n p\u00e4ivityspostausta\u201d.&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":35,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[114,98,51],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":1,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/i0.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/2010\/10\/tt1_5562uus_0.jpg","blog_id":29},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/posts\/535"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/users\/35"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/comments?post=535"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/posts\/535\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3216,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/posts\/535\/revisions\/3216"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/media?parent=535"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/categories?post=535"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/tags?post=535"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}