{"id":522,"date":"2017-07-30T08:26:24","date_gmt":"2017-07-30T08:26:24","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/kompassit-matkaan\/"},"modified":"2017-11-27T18:17:57","modified_gmt":"2017-11-27T18:17:57","slug":"kompassit-matkaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/kompassit-matkaan\/","title":{"rendered":"Kompassit matkaan"},"content":{"rendered":"

\"\" <\/p>\n

Viimeaikaiset keskustelut Torstin kanssa ovat kovasti k\u00e4\u00e4ntyneet Ranskaan. Poikaa kiinnostaa mm. se, sy\u00f6d\u00e4\u00e4nk\u00f6 siell\u00e4 lihaa ja onko siell\u00e4kin joskus ollut<\/em> dinosauruksia. Kes\u00e4lomamme alkaa olla loppusuoralla ja se p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n matkustamalla Ranskaan, minun siskoni luokse. Siskoni Veera on asunut siell\u00e4 aika tarkkaan 20 vuotta ja min\u00e4 olen k\u00e4ynyt siell\u00e4 tuona aikana kaikkiaan 4 kertaa. Lapset eiv\u00e4t koskaan, joten nyt p\u00e4\u00e4tin "rep\u00e4ist\u00e4". Reissuun l\u00e4htev\u00e4t lapset ja min\u00e4, Tuukka j\u00e4\u00e4 kotiin hoitamaan el\u00e4imi\u00e4, koska h\u00e4n on sit\u00e4 ihmistyyppi\u00e4 jolla on varmaa tietoa siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki meid\u00e4n el\u00e4imemme joko karkaavat tai joutuvat johonkin pulaan juuri silloin kun emme ole kotona. Aluksi olin kovasti sit\u00e4 vastaan ett\u00e4 Tuukka j\u00e4\u00e4 kotiin, mutta nyt olen tottunut ajatukseen. Ehk\u00e4 siin\u00e4 on j\u00e4rke\u00e4kin, saan kerrankin jutella siskon kanssa rauhassa kun niin harvoin kuitenkin n\u00e4hd\u00e4\u00e4n. Lapset ovat tietenkin innoissaan ja j\u00e4nnittyneit\u00e4, lentokoneeseen menn\u00e4\u00e4n onneksi jo toista kertaa, ett\u00e4 kokemusta siit\u00e4 matkustusmuodosta siis piisaa. Pakkaaminen on hyv\u00e4ss\u00e4 vauhdissa ja mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4: Passit on hankittu.<\/p>\n

Ensin k\u00e4ytiin passikuvassa Kouvolassa. Kaikki kolme k\u00e4viv\u00e4t kiltisti vuorotellen  kuvaajan edess\u00e4 m\u00f6k\u00f6tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuten asiaan kuuluu. Siit\u00e4 sitten passinteko jatkui nettihakemusten kautta poliisilaitokselle, miss\u00e4 oli edess\u00e4 Helgan ja Hilman osalta nimikirjoituksen antaminen. Hilma stressasi asiasta jo etuk\u00e4teen oikein huolella. Neiti on 7 vuotta ja h\u00e4nt\u00e4 j\u00e4nnitti kun h\u00e4n ei osaa viel\u00e4 kirjoittaa nime\u00e4\u00e4n kuin ainoastaan tikkukirjaimilla. Ja tietenkin tilanne itsess\u00e4\u00e4n j\u00e4nnitti, eik\u00e4 muutenkaan sukunimen kirjoitus mennyt ilman sanelua. Kolmannella yrityksell\u00e4 koko nimi mahtui viimein sille tarkoitetulle riville ja kaikki, sek\u00e4 virkailija, min\u00e4 ett\u00e4 sivustaseuraajat huokaisivat helpotuksesta.<\/p>\n

Muistan itse kun olin lapsi ja olimme menossa ensimm\u00e4iselle ulkomaanmatkalleni. \u00c4iti otti meist\u00e4  j\u00e4rjestelm\u00e4kameralla kuvat, talon portaiden eteen vititetyn lakanan edess\u00e4. Aurinko h\u00e4ik\u00e4isi ihan hirve\u00e4sti ja lopputulos oli sen mukainen. Minua h\u00e4vetti se outo, kalpea mustavalkoinen siristelykuva mik\u00e4 omasta passista sitten l\u00f6ytyi. Nyt n\u00e4m\u00e4 totiset pienet matkustajat sulattavat kyll\u00e4 \u00e4idin syd\u00e4men t\u00e4ysin. Ja onhan se hieno, ikioma passi. K\u00e4vimme Torstin kanssa hakemassa uudet passit Kausalan R-kioskilta. Sitten k\u00e4vimme kaupassa, ja kotimatkalla Toppe kysyi saisiko h\u00e4n itse pit\u00e4\u00e4 k\u00e4dess\u00e4 sit\u00e4 kompassia. En ymm\u00e4rt\u00e4nyt. "Sit\u00e4 kompassia miss\u00e4 on se kuva ja mik\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ottaa mukaan kun menee Ranskaan." Ilman muuta sai pit\u00e4\u00e4 omaa kompassia k\u00e4dess\u00e4 koko matkan ajan. Ja aika osuvaa, onhan sit\u00e4 kautta aikojen kompassien kanssa matkustettukin. Huomenna me siis pakataan (kom)passimme ja l\u00e4hdemme reissuun.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viimeaikaiset keskustelut Torstin kanssa ovat kovasti k\u00e4\u00e4ntyneet Ranskaan. Poikaa kiinnostaa mm. se,…<\/p>\n","protected":false},"author":35,"featured_media":2551,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":2,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/29\/img_4355.jpg","blog_id":29},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/29\/img_4355.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/posts\/522"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/users\/35"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/comments?post=522"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/posts\/522\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2552,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/posts\/522\/revisions\/2552"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/media\/2551"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/media?parent=522"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/categories?post=522"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/tags?post=522"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}