{"id":498,"date":"2017-03-07T11:13:38","date_gmt":"2017-03-07T11:13:38","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/kotisynttarit-kahdelle\/"},"modified":"2017-11-27T19:37:36","modified_gmt":"2017-11-27T19:37:36","slug":"kotisynttarit-kahdelle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/kotisynttarit-kahdelle\/","title":{"rendered":"Kotisyntt\u00e4rit kahdelle!"},"content":{"rendered":"

\"\" <\/p>\n

Hilman ja Torstin syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4t ovat per\u00e4kk\u00e4isin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4. He kasvavat siis isoiksi juhlien syntym\u00e4p\u00e4ivi\u00e4\u00e4n jaettulla huomiolla ja minusta ihan hyv\u00e4 niin. \u00c4itini kertoi aina ett\u00e4 isoveljeni oli joskus sanonut, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli “ankea lapsuus, koska kaikki piti aina jakaa viiteen”, koska meit\u00e4 on siis viisi sisarusta. V\u00e4h\u00e4n sama meininki siis omassa perheess\u00e4ni nyky\u00e4\u00e4n, eli kaikki mahdollisuudet miss\u00e4 lasten pit\u00e4\u00e4 oppia jakamaan asioita ovat pop.<\/p>\n

Ainakaan t\u00e4n\u00e4 vuonna t\u00e4m\u00e4 kaksien syntym\u00e4p\u00e4ivien (7v. ja 4v.) j\u00e4rjest\u00e4minen ei silti tullut helpommaksi, koska juhlimme syntt\u00e4reit\u00e4 kahdessa eri paikassa. Ensin oli Lahdessa (jossa meill\u00e4 Anoppini kanssa siis kakkosasunto ja Lapset siell\u00e4 koulussa\/eskarissa) omat syntt\u00e4rit eskarikavereille perheineen ja osalle sukulaisista, sitten seuraavalla, hiihtolomaviikolla oli toisen kerran iittikavereille ja lopuille sukulaisista. Lahdessa jaksoin tehd\u00e4 kaksi erillist\u00e4 kakkua. (Tein muuten Torstille t\u00e4lt\u00e4 Kotivinkin sivuilta kaivurity\u00f6maakakun<\/a> ja siit\u00e4 tuli kamalan s\u00f6\u00f6tti, mutta en muistanut ottaa kuvaa… ) Iittisyntt\u00e4reille tein en\u00e4\u00e4 yhden kakun joka tylysti jaettiin kahtia. Torsti sai koristella toisen puolen ja Hilma toisen. Siin\u00e4 ne sitten k\u00e4kk\u00f6ttiv\u00e4t sulassa sovussa, petsit ja lego-ukot, karkkiaidan eri puolilla. Voin vain kuvitella kuinka t\u00e4h\u00e4n joskus my\u00f6hemmin palataan: Ankea lapsuus, kun syntt\u00e4rikakkukin piti jakaa kahteen.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mutta n\u00e4ist\u00e4 kakuista ja syntt\u00e4reist\u00e4 viel\u00e4:<\/p>\n

Ennen syntt\u00e4reit\u00e4 Hilma analysoi minun kakkujani. Min\u00e4 kuulemma teen kakkuja, jotka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kakuilta, kun taas toiset \u00e4idit osaavat tehd\u00e4 kakkuja mitk\u00e4 eiv\u00e4t ensin n\u00e4yt\u00e4 kakuilta ollenkaan. En tied\u00e4 oliko tuo kohteliaisuus, tuskin, mutta totta se kyll\u00e4 on. “Mutta  \u00e4iti, sun kakut maistuu<\/em> tosi hyv\u00e4lt\u00e4”.<\/p>\n

Mediassa on v\u00e4h\u00e4n v\u00e4li\u00e4 kirjoitettu syntt\u00e4ripaineista ja minulle ainakin ne ovat totta. Ei niin, ett\u00e4 aikuiset painostaisivat, vaan kyll\u00e4 se paine tulee ihan omalta lapselta. Ett\u00e4 mik\u00e4 teema <\/em>n\u00e4ill\u00e4 syntt\u00e4reill\u00e4 on? Tai ett\u00e4 miksi meid\u00e4n syntt\u00e4reit\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n aina vain <\/em>kotona? Miksi meild\u00e4n syntt\u00e4reill\u00e4 on aikuisia ja miksi vieraat ei saa lahjoja kun ne l\u00e4htee kotiin? Min\u00e4 vastaan n\u00e4ihin kysymyksiin niin hyvin kuin osaan, ett\u00e4 meill\u00e4 nyt on t\u00e4llaiset tavat. “Miksi s\u00e4 \u00e4iti aina p\u00e4\u00e4t\u00e4t?” Kuului seuraava kysymys. Min\u00e4 vastatsin ett\u00e4 kyll\u00e4 me Tuukan kanssa molemmat olemme t\u00e4st\u00e4 samaa mielt\u00e4. Yll\u00e4tt\u00e4en Helga vahvisti t\u00e4m\u00e4n:  H\u00e4n kertoi, ett\u00e4 oli kysynyt Tuukalta, ett\u00e4 jos joskus h\u00e4nen syntt\u00e4reit\u00e4\u00e4n voitaisiin juhlia jossain muualla, Hop Lopissa tai jossain? Kysyin kiinnostuneena, ett\u00e4 mit\u00e4 Tuukka oli vastannut?<\/p>\n

 “Isk\u00e4 vastas ett\u00e4 ei ikin\u00e4”, kertoi Helga.<\/p>\n

Ankea lapsuus, kun syntt\u00e4ritkin vietettiin aina vaan kotona.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hilman ja Torstin syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4t ovat per\u00e4kk\u00e4isin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4. He kasvavat siis isoiksi juhlien…<\/p>\n","protected":false},"author":35,"featured_media":2441,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[21,102,35,104,249,114,250,110],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":13,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/29\/img_0605.jpg","blog_id":29},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/29\/img_0605.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/posts\/498"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/users\/35"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/comments?post=498"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/posts\/498\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3436,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/posts\/498\/revisions\/3436"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/media\/2441"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/media?parent=498"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/categories?post=498"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/tags?post=498"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}