![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/29\/2018\/10\/img_2944-e1539428845640.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
V\u00e4lill\u00e4 tulee eteen asioita, joista on todella vaikea kirjoittaa. Kuten ehk\u00e4 blogini ahkerimmat lukijat ovat huomanneet, ei minusta ole kuulunut t\u00e4\u00e4ll\u00e4 mit\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4\u00e4n aikaan. Syy on se, ett\u00e4 13 vuotias dalmatiankoiramme Dedo on kuollut. Koko perhe on surrut asiaa pieness\u00e4 hiljaisuudessaan jo jonkin aikaa ja vaikka jokainen koiranomistaja t\u00e4h\u00e4n osaa varautua, sureminen vie aikaa. Koska Dedo oli todella perheenj\u00e4sen, se ansaitsee muistokirjoituksen. N\u00e4m\u00e4 ovat viimeiset hyv\u00e4stit.<\/p>\n
<\/p>\n
Dedo 2005-2018<\/p>\n
Dalmatialainen Dedo muutti meille uuteen, vanhaan taloomme pienen\u00e4 vauhdikkaana dalmatianpentuna syksyll\u00e4 2005. Se saatiin puoleen hintaan, koska sen silm\u00e4n alla oli py\u00f6rre v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 kohtaa ja muutenkaan kasvattaja ei odottanut siit\u00e4 valioyksil\u00f6\u00e4. Mutta sellainen siit\u00e4 meille tuli. Pentu oli l\u00e4hes vaaleanpunainen, siimah\u00e4nt\u00e4inen pelkuri joka v\u00e4hitellen saavutti paikan minun ja Tuukan syd\u00e4miss\u00e4.<\/p>\n
Dedo oli ensimm\u00e4isen\u00e4 vastassa kun lapset tuotiin synnytyslaitokselta kotiin. Se kesti nelj\u00e4n pienen lapsen kasvut vauvasta leikki-ik\u00e4iseksi, otti jokaisen selk\u00e4\u00e4n kiipe\u00e4misen, korvista ja h\u00e4nn\u00e4st\u00e4 vet\u00e4misen vastaan rakkauden osoituksena, mit\u00e4 ne todella olivatkin. Se nuoli naamat ja l\u00e4mmitti vieress\u00e4 sohvalla. Kesti kiukuttelut ja ulos ty\u00f6nt\u00e4miset, oli aina l\u00e4sn\u00e4 ja iholla. Se rakasti meit\u00e4, jokaista pilkkuaan my\u00f6ten.<\/p>\n
Dedo oli my\u00f6s k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n ahne ja r\u00f6yhke\u00e4 koira. Se vei j\u00e4\u00e4tel\u00f6t lasten k\u00e4dest\u00e4, ruoat p\u00f6ydilt\u00e4 ja r\u00e4hisi koirakavereilta luut itselleen. Kerran heitin sille vanhentuneen \u00a0mozzarella-pallon. Yll\u00e4tyksekseni se kerrankin sai jotakin ilmasta kiinni. Kuului iso glumps kun koira nielaisi kiireess\u00e4\u00e4n koko pallon kokonaisena alas. Olin varma ett\u00e4 se tukehtuisi, mutta se kysyi h\u00e4nt\u00e4 heiluen lis\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 herkkua.<\/p>\n
Dedo oli t\u00e4rke\u00e4 paitsi meille, mutta my\u00f6s niin monelle muulle. Sen tunkeileva ja kaikkia rakastava persoona valloitti syd\u00e4mi\u00e4 meid\u00e4n kotiel\u00e4inpihallamme ne 3 kes\u00e4\u00e4 mit\u00e4 Dedo ehti siell\u00e4 viett\u00e4\u00e4. ”\u00c4iti kato, DALMADIALAINEN!” oli huuto mik\u00e4 kuului pihalla tuon tuostakin. Monet ihmiset palasivat sinne yh\u00e4 uudestaan, kuulemma juurikin Dedon takia. Joka kes\u00e4 mietin, ett\u00e4 saisinpa kokea sen kanssa viel\u00e4 yhden kes\u00e4n.<\/p>\n
Nyt vuodet Dedon kanssa ovat ohi. Dedon syd\u00e4n pys\u00e4htyi Kuusankosken el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rin asemalla minun ja Tuukan ollessa l\u00e4sn\u00e4. Vasta silloin sen loputon h\u00e4nn\u00e4n heilutus pys\u00e4htyi. Mutta me saimme sen kanssa\u00a013 vuotta. Riemukasta koiran el\u00e4m\u00e4\u00e4, herkkuja, kepposia, rapsutuksia ja salaa y\u00f6ll\u00e4 s\u00e4nkyyn nukkumaan kiipe\u00e4misi\u00e4. Ja nyt, kuten lapset sanovat, ”sohvalla on liikaa tilaa”.<\/p>\n
Dedo eli t\u00e4ydellisen koiran el\u00e4m\u00e4n ja teki syd\u00e4mest\u00e4ni pysyv\u00e4sti pilkullisen.<\/p>\n V\u00e4lill\u00e4 tulee eteen asioita, joista on todella vaikea kirjoittaa. Kuten ehk\u00e4 blogini…<\/p>\n","protected":false},"author":35,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[420],"tags":[328,765,790,56,789,421,791,422],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":19,"category":"ihmiset","themes":["lemmikki"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/29\/2018\/10\/img_2944-e1539428845640.jpg","blog_id":29},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/posts\/4103"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/users\/35"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/comments?post=4103"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/posts\/4103\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4110,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/posts\/4103\/revisions\/4110"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/media?parent=4103"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/categories?post=4103"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/tags?post=4103"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/29\/2018\/10\/p7240020.jpg\")