![\"\"](\"https:\/\/i2.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/img_5374.jpg?fit=1600%2C1067&ssl=1\")
<\/p>\n <\/p>\n
On mahtavaa kun lapset kasvavat, ja heid\u00e4n persoonansa alkavat muokata perheen tapaa olla ja viett\u00e4\u00e4 aikaa tietyll\u00e4 tavalla. Meid\u00e4n ruokap\u00f6yt\u00e4keskustelu numero yksi on ollut jo muutaman vuoden ajan ”Mik\u00e4 on el\u00e4in?” –arvausleikki. Kyll\u00e4, sit\u00e4 samaa jo muutama vuosi on useita kertoja viikossa pelattu ja kuulkaas meno vain paranee. Joku siis antaa vihjeen el\u00e4imen ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4, elintavoista, asuinalueesta tms ja toiset yritt\u00e4v\u00e4t arvata mik\u00e4 el\u00e4in on kyseess\u00e4. Peli pit\u00e4\u00e4 aloittaa jostain syyst\u00e4 aina v\u00e4h\u00e4n oudolla alkulauseella ”Mik\u00e4 on el\u00e4in, joka….”.<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4\u00e4n me pelasimme t\u00e4t\u00e4 peli\u00e4 kun olimme koko perhe ulkona ravintolassa sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4. Ravintolassa oli ruuhkaa, ja ruokia odotelleessa joku ehdotti peli\u00e4. Min\u00e4, Tuukka, Hilma, Helga, Kirppu ja Torsti, kaikki yht\u00e4 innoissaan aina vaan samasta pelist\u00e4. Siihen kuuluu nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s vinoilu ja piikittely jokaiselle ominaisista pelitavoista. Katselin koko porukkaamme ylpe\u00e4n\u00e4 ja samalla jotenkin haikeana. Toppekin pelaa: ”Mik\u00e4 el\u00e4in?” kysyy poika. Sit\u00e4 seuraa pitk\u00e4 hiljaisuus. Sitten me muut, koska tied\u00e4mme Torstin s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, alamme tirskuen ja luettelemaan eri el\u00e4imi\u00e4. Yleens\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n tiikerin kohdalla osuu. ”Oikein!” huudahtaa Toppe totisena.<\/p>\n
Torsti ei ole pitk\u00e4\u00e4n aikaan her\u00e4nnyt y\u00f6ll\u00e4 k\u00f6mpi\u00e4kseen meid\u00e4n vanhempien viereen nukkumaan. Siskojen vieress\u00e4 kun on hyv\u00e4 ja turvallista nukkua. Viime y\u00f6n\u00e4 her\u00e4sin kuitenkin todella erikoiseen \u00e4\u00e4neen. Joku kulki viereisess\u00e4 huoneessa ja huuteli kirkkaalla \u00e4\u00e4nell\u00e4: Onko t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ket\u00e4\u00e4n? Heeei, onko t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ket\u00e4\u00e4n? Ei siis itkua ja \u00e4idin huutamista, vaan yksinkertaisesti asiallista tiedustelua ja pohdintaa ett\u00e4 onko \u00c4iti ja Is\u00e4 nukkumassa vai alakerrassa. Huusin ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ollaan nukkumassa, Toppe tuli makuuhuoneeseen ja kampesi itsens\u00e4 meid\u00e4n v\u00e4liin nukkumaan. Puristin pienen kainalooni ja syd\u00e4n meinasi pakahtua tuosta tyypist\u00e4.<\/p>\n
Torstin kasvaminen isommaksi pojaksi on ihana asia mutta samalla se my\u00f6s raastaa jotain osaa minussa siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla. Min\u00e4h\u00e4n olen ollut jo vuosia pienten lasten \u00e4iti, se on ihana pesti, enk\u00e4 kest\u00e4 ett\u00e4 Torsti t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maaliskuussa 3vuotta. En halua tehd\u00e4 en\u00e4\u00e4 uusia lapsia, mutta ajan kuluminen ahdistaa. Se on outo sekoitus vanhenemisen pelkoa, el\u00e4m\u00e4n lyhyydest\u00e4 ahdistumista, ja t\u00e4st\u00e4 ajanjaksosta luopumiseen valmistautumista. Ja kaiken t\u00e4m\u00e4n aiheuttaa se, ett\u00e4 olen onnellinen. Tiedostan koko ajan kaiken sen ihanan mit\u00e4 minulla on, ja tuollaisina hetkin\u00e4, pieni kuopus peiton alla kainalossa puristamassa pienill\u00e4 k\u00e4sill\u00e4\u00e4n liian lujaa kaulastani, antaisin mit\u00e4 vain ett\u00e4 aika kulkisi hitaammin. El\u00e4minen on vain niin siisti\u00e4. <\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/img_5378.jpg?fit=1067%2C1600&ssl=1\")
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
On mahtavaa kun lapset kasvavat, ja heid\u00e4n persoonansa alkavat muokata perheen tapaa…<\/p>\n","protected":false},"author":35,"featured_media":2017,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[35,83],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":13,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/29\/img_5374.jpg","blog_id":29},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/29\/img_5374.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/posts\/403"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/users\/35"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/comments?post=403"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/posts\/403\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2018,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/posts\/403\/revisions\/2018"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/media\/2017"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/media?parent=403"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/categories?post=403"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/tags?post=403"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}