![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/29\/2018\/04\/img_4479.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Taloon saapui viime kes\u00e4n\u00e4 koiranpentu. Sekarotuinen narttupentu l\u00f6ytyi facebookilmoituksen perusteella ja muutti taloon kahden aikuisen, jo i\u00e4kk\u00e4\u00e4n narttukoiran seuraksi. Tarassa on saksanpaimenkoiraa ja amerikanmastiffia sek\u00e4 monia muita hienoja rotuja, eli hieno koira. Luppakorvainen ja rauhallinen pentu n\u00e4ytti v\u00e4h\u00e4n ujolta ja surulliselta ja tuoksui juuri oikealla lailla koiranpennulta.<\/p>\n
Muutaman kuukauden kuluttua pienest\u00e4 ujosta luppakorvaisesta pennusta ei ollut tietoakaan, vaan pihalla sinkoili iso ja pystykorvainen pennunketale. Siit\u00e4 tuli vahva j\u00e4ntev\u00e4 ja yliaktiivinen tyyppi joka hajotti paikkoja silppurin lailla. Olen vain kuullut juttuja sellaisista koirista joita ei voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 yksin sis\u00e4lle tai ne sy\u00f6v\u00e4t odotellessaan vaikkapa puolet kirjahyllyst\u00e4. Nyt t\u00e4llainen tapaus oli sattunut omalle kohdalle. Ei ole ollenkaan liioittelua sanoa ett\u00e4 jos l\u00e4hden ratsastamaan ja j\u00e4t\u00e4n Taran talliin, se saattaa hyvin odotellessaan silputa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 muutaman \u00e4mp\u00e4rin palasiksi.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/29\/2018\/04\/img_9952.jpg\")
<\/p>\n
Silppurin kanssa el\u00e4minen on vaatinut kekseli\u00e4isyytt\u00e4. Nopeasti opin, ett\u00e4 kannattaa hankkia riitt\u00e4v\u00e4n isoja luita. Siis oikeasti isoja. Niiden parissa on s\u00e4\u00e4stynyt monta \u00e4mp\u00e4ri\u00e4 ja tallin v\u00e4en hermot. Olen kokeillut my\u00f6s erilaisia ruokapiilo-leluja, mutta vain harva niist\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt Taran k\u00e4sittelyss\u00e4 henkiin.<\/p>\n
Tara asuu p\u00e4\u00e4aisallisesti pihalla ja tallissa. Saa se sis\u00e4ll\u00e4kin olla, mutta valvotusti ja maltillisia aikoja kerrallaan. Se my\u00f6s itse hakeutuu ulos aika pian sis\u00e4ll\u00e4 olon j\u00e4lkeen. Alussa taran sis\u00e4ll\u00e4olovierailut olivat sellaista tuolien kaatelua. Eli kauheella vauhdilla sis\u00e4\u00e4n, matot ruttuun ja tuolit ja lapset matkalla kumoon.<\/p>\n
Onneksi ylipursuavasta el\u00e4m\u00e4nilosta huolimatta Tara on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin kuuliainen ja tottelee ohjeita. Ajattelin pitk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tuota vauhtia riitt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 vuosiksi, mutta nyt kev\u00e4ttalvella ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen s\u00e4hl\u00e4ys on alkanut selv\u00e4sti j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n pois. Nyt se osaa jo rentoutua sis\u00e4tiloissakin ja k\u00e4ytt\u00e4ytyy muutenkin l\u00e4hes normaalisti, kiitos vanhojen ja viisaiden aikuisten koiriemme, jotka ovat jaksaneet loputtomia painileikkej\u00e4 ja n\u00e4ytt\u00e4neet sille asiallisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen mallia. Sit\u00e4 on ollut my\u00f6s l\u00e4hes helppoa kouluttaa. Tarasta onkin \u00a0kuoritunut hyvin k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4, asiallinen ja kiltti perhekoira.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/29\/2018\/04\/img_9818-e1522995291640.jpg\")
<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/29\/2018\/04\/img_9328-2.jpg\")
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"