{"id":251,"date":"2014-02-16T09:43:15","date_gmt":"2014-02-16T09:43:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/kaikkeen-tottuu\/"},"modified":"2017-11-27T19:06:58","modified_gmt":"2017-11-27T19:06:58","slug":"kaikkeen-tottuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/kaikkeen-tottuu\/","title":{"rendered":"Kaikkeen tottuu?"},"content":{"rendered":"<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" width=\"683\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/i1.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/2010\/10\/img_4036.jpg?fit=683%2C1024&amp;ssl=1\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" srcset=\"https:\/\/i1.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/2010\/10\/img_4036.jpg?w=683&amp;ssl=1 683w, https:\/\/i1.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/2010\/10\/img_4036.jpg?resize=200%2C300&amp;ssl=1 200w\" sizes=\"(max-width: 683px) 100vw, 683px\" data-attachment-id=\"3161\" data-permalink=\"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/img_4036\/\" data-orig-file=\"https:\/\/i1.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/2010\/10\/img_4036.jpg?fit=683%2C1024&amp;ssl=1\" data-orig-size=\"683,1024\" data-comments-opened=\"0\" data-image-meta=\"{&quot;aperture&quot;:&quot;0&quot;,&quot;credit&quot;:&quot;&quot;,&quot;camera&quot;:&quot;&quot;,&quot;caption&quot;:&quot;&quot;,&quot;created_timestamp&quot;:&quot;0&quot;,&quot;copyright&quot;:&quot;&quot;,&quot;focal_length&quot;:&quot;0&quot;,&quot;iso&quot;:&quot;0&quot;,&quot;shutter_speed&quot;:&quot;0&quot;,&quot;title&quot;:&quot;&quot;,&quot;orientation&quot;:&quot;0&quot;}\" data-image-title=\"img_4036\" data-image-description=\"\" data-medium-file=\"https:\/\/i1.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/2010\/10\/img_4036.jpg?fit=200%2C300&amp;ssl=1\" data-large-file=\"https:\/\/i1.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/2010\/10\/img_4036.jpg?fit=683%2C1024&amp;ssl=1\" \/> <\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Viisi vuotta sitten meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4mme muuttui t\u00e4ysin kun aloimme sijaisvanhemmiksi 10 kk vanhalle tyt\u00f6lle. Viisi vuotta yhteist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 on nyt takana. &rdquo;Kirppu&rdquo; voi hyvin ja omaa hyv\u00e4n suhteen kaikkiin vanhempiinsa. Tytt\u00f6 on valtavan rohkea ja jouistava, kun h\u00e4n joka kerta reippaasti&nbsp; vaihtaa kotia ja heitt\u00e4ytyy t\u00e4ysill\u00e4 kumpaankin maailmaan, meille ja biologisille vanhemmilleen. Kirjoitin kaksi vuotta sitten Kotivinkin lehteen kolumnin aiheesta. Kaikki mit\u00e4 alla olevassa tekstiss\u00e4 pohdin 2 vuotta sitten, pit\u00e4\u00e4 paikkaansa edelleen:<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&rdquo;Luin Perhehoito-lehte\u00e4 ja siell\u00e4 joku sijais\u00e4iti kirjoitti, ettei voi kuunnella Laura N\u00e4rhen Annan sut pois -kappaletta itkem\u00e4tt\u00e4. Min\u00e4 olen sijais\u00e4iti, olen ollut jo kolmen vuoden ajan. Meill\u00e4 siis asuu pieni, kirkas\u00e4\u00e4ninen 4-vuotias tytt\u00f6 joka ei ole meid\u00e4n, mutta kuitenkin suurimman osan ajasta on meid\u00e4n. Koitan p\u00e4iv\u00e4 kerrallaan kasvaa t\u00e4m\u00e4n lapsen \u00e4idiksi juuri niin paljon kun tuo lapsi \u00e4iti\u00e4 tarvitsee, ja samalla tied\u00e4n, ett\u00e4 h\u00e4nelle on olemassa se yksi ja ainoa ihka oikea \u00e4iti, joka kipe\u00e4sti kaipaa h\u00e4nt\u00e4 kotiin.<\/p>\n<p>Tytt\u00f6 on kuin keijukainen. Kevyt, vaalea ja aurinkoinen. Juoksee, leikkii kiljuu, kaatuu, itkee, nauraa, riitelee, neuvottelee ja taas nauraa. Tytt\u00f6 kiipe\u00e4\u00e4 syliin, kysyy miljoona kysymyst\u00e4 ja tottelee aina kun k\u00e4sket\u00e4\u00e4n. H\u00e4n nukkuu Hilman ja Helgan v\u00e4liss\u00e4 y\u00f6t, kolme riitt\u00e4v\u00e4n oikeaa siskosta kiinni toisissaan siskonpediss\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n lapsen \u00e4itiyden jaan ihmisen kanssa, jota en oikeasti tunne. Tied\u00e4n lapsen \u00e4idin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 vain l\u00e4hinn\u00e4 sosiaalitoimiin liit\u00e4nn\u00e4isi\u00e4 faktoja. Meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4mme eroavat toisistaan kuin y\u00f6 ja p\u00e4iv\u00e4, mutta loppuun asti meit\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 tuo pieni ihminen meid\u00e4n v\u00e4lill\u00e4mme. Lapsi kutsuu sujuvasti meit\u00e4 molempia \u00e4ideiksi. Rakastaa meit\u00e4 molempia, ja hokee sit\u00e4 molemmille heng\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n paljon. Siskoillensa h\u00e4n puhuu bio\u00e4idist\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ness\u00e4\u00e4n suurta ylpeytt\u00e4, onhan h\u00e4nell\u00e4 jotain mit\u00e4 heill\u00e4 ei ole: toinenkin \u00e4iti.<\/p>\n<p>Vuodet sijais\u00e4itin\u00e4 ovat n\u00e4ytt\u00e4neet, ett\u00e4 onnellisen \u00e4iti-lapsisuhteen rakentaminen toisen \u00e4iti-lapsisuhteen ep\u00e4onnesta on vaikeaa. Lapsen siirtyminen sijaisvanhempien kasvatettavaksi ei tarkoita, etteik\u00f6 lasta olisi syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n asti rakastettu. Koska t\u00e4m\u00e4nkaltaisessa yhteis\u00e4itiydess\u00e4 tunteet on molemmin puolin usein pinnassa, ei yhteydenpidosta kuohuntaa puutu. Lapsi tarvitsee minua, mutta ehdottomasti my\u00f6s biologista \u00e4iti\u00e4\u00e4n. Arvostan sit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 \u00e4iti kaikesta huolimatta jaksaa katsoa minua silmiin, ja uskoa yhteiseen tulevaisuuteen lapsensa kanssa.<\/p>\n<p>Er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2-vuotias tytt\u00e4reni Hilma halusi ett\u00e4 laitan keitti\u00f6n radion p\u00e4\u00e4lle. H\u00e4n tuli syliin ja sitten me tanssimme. Ritisev\u00e4st\u00e4 radiosta kuuluu Laura N\u00e4rhen \u00e4\u00e4ni: M\u00e4 annan sut pois, m\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4n sut pois vaikka sattuu&hellip; Siin\u00e4 me keinuimme hiljaa, itkev\u00e4 \u00e4iti ja h\u00e4mmentynyt pieni tytt\u00f6.<\/p>\n<p>Minulla on kolme, ja sijaislapseni \u00e4idill\u00e4 vain pieni pala omastaan. Se sattuu.&rdquo;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Kirppu t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pian 6 vuotta ja on hyvin mahdollista ett\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 koulup\u00e4iv\u00e4n\u00e4 h\u00e4net saattaa kouluun oma, biologinen \u00e4iti. Uskon ett\u00e4 koulureppuun on siihen menness\u00e4 pakattu t\u00e4\u00e4lt\u00e4 meilt\u00e4 iso m\u00e4\u00e4r\u00e4 ev\u00e4it\u00e4, jotka kantavat pitk\u00e4lle. Sijaisvanhemmuus t\u00e4ht\u00e4\u00e4 lapsen ja biologisen vanhemman yhdist\u00e4miseen. M\u00e4 annan sut pois.&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&nbsp; Viisi vuotta sitten meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4mme muuttui t\u00e4ysin kun aloimme sijaisvanhemmiksi 10&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":35,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":28,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/i1.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/29\/2010\/10\/img_4036.jpg","blog_id":29},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/posts\/251"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/users\/35"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/comments?post=251"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/posts\/251\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3162,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/posts\/251\/revisions\/3162"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/media?parent=251"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/categories?post=251"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/olgankotona\/api\/wp\/v2\/tags?post=251"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}