Blogit
muotoseikka\

ARKKITEHDIN TAIDONNÄYTE – SEINÄJOEN KIRJASTO

Vihdoin saan tilaisuuden esitellä teille arkkitehtonisen kohteen,
josta kannan jollain tavalla kotiseutuylpeyttä.
Kyseessä on vuonna 2012 vamistunut Seinäjoen kaupunginkirjaston laajennus,
joka on mielestäni huikaisevan onnistunut sekä leikkisiltä ja kekseliäiltä
sisätiloiltaan, oivaltavilta tilaratkaisuiltaan että kokonaisarkkitehtuuriltaan.
Rakennus on saanut kunnian olla Alvar Aallon suunnitteleman Seinäjoen
Aalto-keskuksen yksi ja ainoa lisärakennus, eikä se kalpene mestari
Aallon töiden rinnalla pätkääkään.
Alvar Aalto on suunnitellut peräti viisi julkista rakennusta
Seinäjoen keskustaan. Tähän arvokkaaseen, Aalto-keskukseksi nimettyyn alueeseen
kuuluvat kaupungintalo, valtion virastotalo, kaupunginteatteri, Lakeuden Ristin kirkko
ja vanha kirjasto. Vuonna 1965 rakennettu kirjasto tarvitsi kuitenkin  laajennuksen,
ja arkkitehtikilpailun perusteella sitä toteuttamaan valittiin arkkitehtitoimisto JKMM Oy.
Yksi syy juuri tämän suunnitelman valintaan oli se, että uusi rakennus sulautuu
ympäröivään arkkitehtuuriin. Tämä on seikka, joka avautuu kävijälle heti
saavuttaessa rakennuksen edustalle. Kirjasto puhuu samaa muotokieltä
Aallon rakennusten kanssa, ja Lakeuden Ristin näyttävä torni siintää sen takana
kuin osana kirjaston muotoa. Aalto itse painotti sitä, että rakennusten tulee
sopia ympäristöönsä ja muodostua osaksi sitä. Tässä Seinäjoen uusi kirjasto on
todella onnistunut.
Myös materiaalisen käyttö on taitavaa. Suurimman vaikutuksen
minuun tekevät sekä sisä- että ulkopinnoissa käytetty betoni sekä kupari, joka
vanhenee upeasti hapettuen ajan myötä vihertäväksi.
Kuparia on käytetty koko rakennuksen julkisivuissa ja katoissa.
Sisätiloissa muutamien värien, kuten vihreän ja punaisen leikkisät
pinnat tuovat eloa monokromaattiseen värimaailmaan.
Tilankäyttö kirjastossa on nerokasta. Tila ei ole suuri, mutta se näyttää ja
tuntuu siltä. Kirjaston eri toiminnot on jaoteltu luonnollisille paikoilleen, ja
oleskelulle, lukemiselle ja tiedohaulle on monenlaisia tiloja, jotka todella
kutsuvat istumaan ja viettämään aikaa. Kirjastoa suunniteltaessa yksi
punainen lanka olikin se, miten saada kävijä aktivoitumaan tiedonhakuun, miten
inspiroida ja tarjota kävijälle kokemuksia.
Tässä on rakennus, josta tällainen ”etäpohjalainen” saa olla erittäin ylpeä.
Lisää tietoa kirjastosta Arch dailyn sivuilla (klik!).

 
I’ve been waiting to introduce you to what I consider the bravest
and most succeed public building of the decade in Finland.
This beauty is Seinäjoki library and it is built in the heart of my
 ancestor’s homelands but that’s not the only reason I’m so keen to it.
 
As Arch daily (click!) put it, the key point of reference for the new library design was
 its location  in the valuable environment of the civic centre created by Aalto. 
The aim was to initiate a dialogue between the new and the old part. 
The new building must respect the protected cultural environment 
while making a bold statement as a piece of modern architecture – in other 
words, find the right balance between being conciliatory and challenging. 
The building’s design references the unique characteristics of Aalto’s architecture,
 however strictly avoiding direct quotations or imitation of themes.
 
Encouraging the users to be active, rather than passively
 receiving information and services, is also important. 
In other words, the library has to be a versatile, flexible and adaptable public space. 
To attract visitors, a well-functioning library must provide experiences.
 
I think this library has fulfilled all wishes you could have for a building
like this. It’s certainly worth the trip to Seinäjoki!
Vilja kävi täällä. Vilja was here.

Kommentit (14)

  1. Anniina

    Miksi en ole kuullut tästä? Pidetäänkö tämä paikallisten omana salaisuutena? 😉 Aivan järjettömän hieno! Kiitos esittelystä. Onko Turun uusi pääkirjasto sinulle tuttu? Jotenkin sisarrakennuksen henkinen.

  2. Anniina

    Tarkistin vielä ja näillä kahdella kirjastolla on todellakin sama arkkitehtitoimisto taustalla. Kumpikin lisärakennus on yhdistetty vanhaan arvokkaaseen kirjastoon kunnioittaen vanhaa, mutta uuden häpeilemättä. Todella onnistuneita kummatkin! Ihanaa, että nykyaikanakin onnistutaan, jos tahdotaan.

    • vilja

      Juuri eilen kävelin Turun kirjaston ohi ja kommentoin miehelle sen arkkitehtonisia vajeita. Katselimme sitä tovin ja totesimme sen olevan 70-luvun henkinen ja kovin virastomainen. "Kirjavirasto", oli lopullinen tuomioni. Mutta toki Turunkin kirjasto vaatisi paljon syvällisemmän tutustumisen ennen tällaista tuomiota. Julkisivu siinäkin on kaunis. Mutta en tosiaan tiennyt, että arkkitehtitoimisto on sama, kiitos siis tästä tiedosta!
      Nämä kaksi ovat siksi niin erilaiset, että Turun kirjasto on suuri, ja Seinäjoen paljon pienempi. Suuresta on paljon vaikeampaa saada eleganttia. Nosta hattua molemmille rakennuksille!

    • Anniina

      Julkisivu on laatikompi kuin Seinäjoella, siinä kaiketi on pyritty pitämään katukuva keskustassa ns. suorana. Paikalla oli aiemmin kadun varrella oleva rakennus, joka purettiin tieltä pois ( toimistorakennus, joka ei ollut kukkanen millään tavalla). Mutta sisätilat ja sisäpiha! Kurkista myös ne. Pidän myös uuden osan täydellisestä vastakohtaisuudesta vanhan upean osan kanssa.

    • vilja

      Nyt harmittaa, etten tutustunut lähemmin! No, sepä antaakin syyn uudelle Turun-reissulle 🙂

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *