Meill\u00e4 kotonan bloggaajat<\/a> saivat haasteen heitt\u00e4yty\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 viikolla nostalgian viet\u00e4viksi. Ajattelin, ett\u00e4 helppo nakki, kirjoitan teille siit\u00e4, millaisia jouluni olivat, kun olin lapsi.<\/p>\nMutta mit\u00e4 enemm\u00e4n asiaa mietin, sit\u00e4 vaikeammalta teht\u00e4v\u00e4 tuntui. Jouluperinteist\u00e4 kertominen ilman niihin liittyvien tunteiden kuvailua on kuin katsoisi elokuvaa ilman \u00e4\u00e4nt\u00e4 (enk\u00e4 nyt puhu Chaplinista ja Buster Keatonista!)<\/p>\n
Joulu on niin paljon enemm\u00e4n kuin tekoja tai vuodesta toiseen samanlaisena toistuvia perinteit\u00e4. Jos kerron mummuni samettisesta luumukiisselist\u00e4, jonka salaisuus on sen sekaan vispatussa kermavaahdossa, minun on yritett\u00e4v\u00e4 kertoa my\u00f6s siit\u00e4 turvallisuudentunteesta, jonka mummun m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoiset mutta rauhalliset askareet keitti\u00f6ss\u00e4 antoivat pienelle lapselle.<\/p>\n
Jos kerron aattoillan hartaudesta, johon joka joulu halusin osallistua, minun on jotenkin l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 sanat my\u00f6s sille, miten hyv\u00e4lt\u00e4 tuntui jo lapsena tiet\u00e4\u00e4 paikkansa sukupolvien ketjussa. Miten t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli kuulla vuodesta toiseen tarinoita haudoissa lep\u00e4\u00e4vist\u00e4 isoisovanhemmista, sodassa kaatuneesta isosed\u00e4st\u00e4 ja kaikista muista, jotka olivat olleet t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ennen minua. Miten turvalliselta tuntui tarttua lumen kastelemalla lapasella mummun k\u00e4teen ja kysy\u00e4: \u201dJoko kohta saa lahjoja?\u201d<\/p>\n
Lapsuuteni jouluja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 ehdottoman rakkauden tunne. Olin pitk\u00e4\u00e4n perheeni ja sukuni ainoa lapsi, ja kasvoin nauttien isovanhempieni ja enojeni jakamattomasta huomiosta ja ihailusta. Kun lapsesta asti marinoituu tunteessa, ett\u00e4 on hyv\u00e4ksytty ja riitt\u00e4v\u00e4 omana itsen\u00e4\u00e4n, se kantaa viel\u00e4 aikuisenakin.<\/p>\n
Mit\u00e4 siis kertoisin lapsuuteni jouluista? Ne olivat t\u00e4ynn\u00e4 toimintaa: Aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 toiseen mummolaan kahville ja ensimm\u00e4iselle hautausmaak\u00e4ynnille, puolen p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen pikainen huilaus kotona ja iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 kohti toista mummolaani. \u00c4iti veljineen yhdess\u00e4, puhetta ja naurua, jouluateria ja sen j\u00e4lkeen minun esitt\u00e4mi\u00e4ni yhden naisen joulukuvaelmia (sori siit\u00e4, suku). Sauna, lahjat, hartaus \u2013 vaihtelevassa j\u00e4rjestyksess\u00e4. Illalla kotiin uupuneena, mutta onnellisena. Joulup\u00e4iv\u00e4n\u00e4 aaton t\u00e4ydellinen vastakohta – rauha, hiljaisuus, hitaasti napsuvat sekunnit kellossa.<\/p>\n
Varhaislapsuuteni taitaa selitt\u00e4\u00e4 rakkauteni jouluun. Niin\u00e4kin vuosina, kun perheenj\u00e4senen kuolema on kietonut koko joulun harmaaseen sumuun, olen uskaltanut heitt\u00e4yty\u00e4 tutun tunteen kannateltavaksi.<\/p>\n
T\u00e4rkein jouluperinteeni lapsilleni onkin t\u00e4ss\u00e4. Toivon heid\u00e4n tuntevan, ett\u00e4 me aikuiset heid\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n antaudumme sadun viet\u00e4viksi edes kerran vuodessa, ja rakennamme keskelle pimeint\u00e4 vuodenaikaa maailman, jossa sy\u00f6d\u00e4\u00e4n konvehteja aamupalaksi, tuodaan mets\u00e4n puu keskelle olohuonetta, hipsutellaan kynttil\u00f6iden valossa pitk\u00e4lle y\u00f6h\u00f6n ja kietoudutaan edellisvuosien joulumuistoihin kuin l\u00e4mpimiin viltteihin. N\u00e4ist\u00e4 hetkist\u00e4 syntyv\u00e4t minun parhaat joulumuistoni.<\/p>\n
<\/p>\n
Her\u00e4ttik\u00f6 kirjoitus ajatuksia? Tee minut iloiseksi ja j\u00e4t\u00e4 kommentti. Luen mielell\u00e4ni, mitk\u00e4 asiat sinulle ovat joulussa t\u00e4rkeint\u00e4.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Meill\u00e4 kotonan bloggaajat saivat haasteen heitt\u00e4yty\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 viikolla nostalgian viet\u00e4viksi. Ajattelin, ett\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":37,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[51],"tags":[2,64],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":2,"category":"ihmiset","themes":["hyva-olo"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/31\/1526706_10152382677740670_310341749245444788_n.jpg","blog_id":31},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/mrschristmas\/api\/wp\/v2\/posts\/378"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/mrschristmas\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/mrschristmas\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/mrschristmas\/api\/wp\/v2\/users\/37"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/mrschristmas\/api\/wp\/v2\/comments?post=378"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/mrschristmas\/api\/wp\/v2\/posts\/378\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":380,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/mrschristmas\/api\/wp\/v2\/posts\/378\/revisions\/380"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/mrschristmas\/api\/wp\/v2\/media?parent=378"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/mrschristmas\/api\/wp\/v2\/categories?post=378"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/mrschristmas\/api\/wp\/v2\/tags?post=378"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/31\/1526706_10152382677740670_310341749245444788_n.jpg\")
<\/p>\n