![\"\"](\"https:\/\/i2.wp.com\/a-lehdet-blogs.s3.amazonaws.com\/uploads\/sites\/31\/pullakuuset.jpg?fit=640%2C732&ssl=1\")
<\/p>\n <\/p>\n
Toivottavasti kiireenne pian helpottavat ja p\u00e4\u00e4sette laskeutumaan joulun viettoon. Minun pit\u00e4isi l\u00e4hte\u00e4 ruokakauppaan hikoilemaan. Otan mukaan kilometrin mittaiset hermot ja hyvin suunnitellun kauppalapun.<\/p>\n
Pukkikin saatiin, viime tingassa, mutta kuitenkin! Esikoinen on jo ihan pistoksissa, kun j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 niin kovasti huomista.<\/p>\n
Teid\u00e4n l\u00e4hett\u00e4mienne joulumuistojen my\u00f6t\u00e4 toivotan teille oikein ihanaa aatonaattoa!<\/span><\/p>\n ”Jouluun on aina kuulunut joulusauna. Parasta ovat lapsuuden joulut mummolassa ja se, kun viel\u00e4 uskoi joulupukkiin. Saunan j\u00e4lkeen joulupukki tuli jakamaan lahjat. Joulusta on j\u00e4\u00e4nyt mieleen rakkaus ja l\u00e4mp\u00f6 ihmisten v\u00e4lill\u00e4. Samoin se on viel\u00e4kin.” P\u00e4ivi<\/p>\n ”Lapsuuden jouluissa oli parasta kun naapurin set\u00e4 oli joulupukkina: uskoin pitk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 juuri tuo pukki oli se oikea, koska h\u00e4n ei ollut pahvinaamainen. H\u00e4nell\u00e4 oli my\u00f6s perinteisest\u00e4 punanutusta poikkeava vaatetus turkkeineen ja karvareuhkoineen, ja ne jalkineet! Oikeat lapintossut.” P\u00e4iv\u00e4nkakkara<\/p>\n ”Serkkupojan kanssa teimme toisillemme jekku-paketteja, joissa oli kaikkea ei pakettiin kuuluvaa, esimerkiksi heini\u00e4. Sielt\u00e4 l\u00f6ytyi lopulta jokin oikeakin lahja. Muistan ainakin kerran saaneeni tuollaisesta jekku-paketista toivomani musiikkikasetin.” Sari<\/p>\n ”Pari viikkoa ennen joulua nukkumaan menness\u00e4\u00e4n lapset pyysiv\u00e4t: "Kerro \u00e4iti joulusta." Kertomus oli vuodesta toiseen samanlainen: Aattoaamuna \u00e4iti her\u00e4\u00e4 aikaisin riisipuuron ja sekahedelm\u00e4kiisselin tekoon. Kun lapset her\u00e4\u00e4v\u00e4t, he tuntevat nen\u00e4ss\u00e4\u00e4n "sekametelin" ihanan imel\u00e4n tuoksun. T\u00e4m\u00e4n aamiaisen j\u00e4lkeen saa katsoa telkkarista jouluisia lastenohjelmia. Puurolautaset tiskataan ja p\u00f6yt\u00e4\u00e4n katetaan jouluisia leipomuksia: pipareita, p\u00e4hkin\u00e4isi\u00e4, Hanna-t\u00e4din kakkuja, kaneli\u00e4ssi\u00e4 ja torttuja. Niit\u00e4 saa k\u00e4yd\u00e4 napsimassa. Kinkku laitetaan uuniin. Parin tunnin kuluttua kotiin levi\u00e4\u00e4 kinkun tuoksu, joka sekoittuu "sekametelin" imelyyteen. On ihanan rauhallista. Radiosta kuuluu joululauluja, Odotellaan joulurauhan julistamista. \u00c4iti\u00e4 aina itkett\u00e4\u00e4 silloin, koska se on niin juhlallista. Lapset saavat menn\u00e4 ulos leikkim\u00e4\u00e4n, koska joulupukin odotus j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4. Ennen illallista k\u00e4yd\u00e4\u00e4n joulusaunassa. Voi sit\u00e4 tunnelmaa, kun kinkku otetaan uunista ja kaikki herkut on katettu p\u00f6yt\u00e4\u00e4n! Is\u00e4 ja \u00e4iti sy\u00f6v\u00e4t aina liikaa. Ja vaikka vatsa on t\u00e4ynn\u00e4, sy\u00f6v\u00e4t he viel\u00e4 jouluomenoita, mandariinej\u00e4 ja suklaata! Sitten kuuluu ovelta aika \u00e4\u00e4nek\u00e4st\u00e4 koputusta. Sit\u00e4 v\u00e4h\u00e4n pel\u00e4styy, mutta kun ovi avautuu ja joulupukki tulee, niin sitten on niin, niin iloinen ja j\u00e4nnittynyt tunnelma. Laulamme joulupukille. Joulupukki kehuu ja kiittelee kaunista lauluamme. H\u00e4n pyyt\u00e4\u00e4 lapsia avukseen lahjojen jakamisessa. Kun lahjat on jaettu, l\u00e4htee joulupukki seuraavaan taloon ja meill\u00e4 alkaa k\u00e4\u00e4r\u00f6jen avaaminen. Lapset saavat jouluaattoiltana valvoa niin kauan kuin jaksavat, vaikka koko y\u00f6n. Yleens\u00e4 uni kuitenkin voittaa jo illan puolella ja kaikilla on hyv\u00e4 joulumieli.” Anonpi<\/p>\n ”Lapsuuden jouluista on j\u00e4\u00e4nyt perinn\u00f6ksi \u00e4idin tekem\u00e4 lasimestarin silli, jota nyt yrit\u00e4n itse j\u00e4ljitell\u00e4. Vihreit\u00e4 kuulia ilman ei joulua ole ja 70-luvulla serkkuni sukulainen toi ensimm\u00e4iset mozartin-kuulat jouluun, joita ilman ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n joulua voi viett\u00e4\u00e4.” Minna<\/p>\n ”Parhaita joulumuistoja on se, ett\u00e4 pelasimme siskoni ja kahden veljeni kanssa lautapelej\u00e4 jouluna monta p\u00e4iv\u00e4\u00e4 putkeen. Yleens\u00e4 viel\u00e4 sellaista uutta peli\u00e4, mik\u00e4 oli ilmestynyt paketista. Kyll\u00e4 me ulkoiltiinkin paljon, silloin oli aina hyv\u00e4t talvikelit.” Annuli<\/p>\n ”Lapsuuteni jouluihin liittyiv\u00e4t "siirtym\u00e4taipaleet" mummolasta toiseen. Vaikka joulu oli miten iloinen tahansa, jossain taustalla lapsen mieless\u00e4ni kyti kuitenkin aina outo kaipuu… Olisin kovasti halunnut kaikkien l\u00e4heisieni olevan l\u00e4sn\u00e4 yht\u00e4 aikaa – kokoontuneena samaan paikkaan – yhteisen kuusen juurelle… Ehk\u00e4p\u00e4 tuo kaipuu teki minusta my\u00f6hemmin meid\u00e4n heimon joulumuorin eli minun jouluni ovat jo kauan olleet suuria sukujouluja, johon kaikki kynnelle kykenev\u00e4t ovat tervetulleita tonttujoukon jatkoksi. Poikkeusta ei tee jo ovella olevakaan joulu, ja se on mahtavaa.” Jaana<\/p>\n ”<\/u>Mummolan ulkosauna jouluna oli se, mit\u00e4 innoissani ja v\u00e4h\u00e4n peloissanikin odotin. Saunasta juostiin sis\u00e4lle taloon. Ukki tarjosi saunajuomaksi hyvin imel\u00e4\u00e4 marjamehua. saunan p\u00e4\u00e4lle sy\u00f6tiin y\u00f6my\u00f6h\u00e4ll\u00e4 riisipuuroa ja luumusoppaa.” Sirpa<\/p>\n ”Omat rakkaimmat joulumuistoni liittyv\u00e4t 50-60-luvulle lapsuudessani maalla. Muistoissani on ennen joulua \u00e4itini ruskeiden piparien leivontap\u00e4iv\u00e4. Ennen sit\u00e4 haimme puoliksi salaa komerosta valkoisesta pilkkumista taikinaa pienill\u00e4 sormillamme. Voi miten hyv\u00e4\u00e4 olikaan taikina tai valmiit piparit. Samoin sian teurastus tiesi einest\u00e4 jouluun. \u00c4itini valmisti ryynimakkaroita ja ne herkuteltiin valmistus iltana ja l\u00e4hip\u00e4ivin\u00e4, samoin k\u00e4vi p\u00e4\u00e4syltyn kanssa sek\u00e4 veripannukakkujen. Kinkku ja jauhelihaksi myllytetty liha taisivat olla suoraan niit\u00e4 joulun ajan ruokiin menevi\u00e4. Kaikki tuollainen edell\u00e4 kerrottu oli vuosittaista ja luonnollista silloin lastenkin n\u00e4hd\u00e4. Useat muut joulun valmistelut piti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 naisv\u00e4en aivan joulun alus p\u00e4iviin ja se taas tietysti n\u00e4kyi uupumuksena. Karjan ja lasten hoidon ohessa leivottiin limput, kakot, pullat, valmistettiin laatikkoruoat, kinkulle ruistaikina kuori ym. Siivouskin tapahtui samassa tohinassa, kun kotimme ei ollut neli\u00f6ill\u00e4 rikastettua ja tarkoitus oli olla siisti\u00e4 aattona ja erityisesti illalla. Kuusi joka oli haettu is\u00e4n tai veljen opastuksella, siirrettiin puu-risti jalkaan iltap\u00e4iv\u00e4n tuntien koittaessa ja sen koristelu tapahtui oikeaoppisesti radiosta tulevan "kuusta koristeltaessa" ohjelman aikaan. Vanhempien oli viel\u00e4 kiiruhdettava navettaan ja talliin jokap\u00e4iv\u00e4iselle toimilleen. Sielt\u00e4 heit\u00e4 odotimme Oulun tiernapoikien lauluja ja Iham\u00e4en Hietanimen hautausmaa ohjelmaa kuunnellen. Saunaan, joka oli alkuun ulkosauna, menimme perheen\u00e4, per\u00e4kanaa p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 lapioitua polkua pitkin. Siell\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 turhia aikailtu vaan mieli oli sis\u00e4lle runsaan p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen. Siin\u00e4 puhtoisina l\u00f6ysi jokainen hyv\u00e4\u00e4 ruokaa, josta jaoimme kiitosta kohdetta erikseen mainitsematta. \u00c4iti sen olisi ansainnut, kiitoksen. \u00c4itimme halusi viel\u00e4 tiskata astiat ennen hiljentymist\u00e4, johon kuului evankeliumin luku joululauluineen ja enkelitaivaan virsi. Niin saimme ev\u00e4st\u00e4 kaikkiin tarpeisiimme vaikka silloin ei sit\u00e4 viel\u00e4 ajatellutkaan. Kaiken t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen saimme kuulla miten pukki oli taas kerran j\u00e4tt\u00e4nyt lahjat eteiseemme, kiireinen kun oli. Vanhemmat sisareni olivat aikaisempina vuosina kohdanneet itse pukin meill\u00e4, mutta toisen nostaessa siit\u00e4 itkun pelon, pukki ei en\u00e4\u00e4 tohtinut tulla n\u00e4k\u00f6s\u00e4lle. Hyv\u00e4 kun j\u00e4tti edes ne lahjat, jotka laskimme sukkaparinkin erikseen kahdeksi, kun tapanina saimme menn\u00e4 tapaamaan oman ik\u00e4isi\u00e4mme. Lahjat olivat iso ilo. Kyll\u00e4 sielt\u00e4 muistuu useita erikseen, mutta jollakin tavalla se ei ole kuitenkaan aivan kaikki tuosta joulusta. P\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi menimme puhtaisiin petivaatteisiin, jotka \u00e4iti oli aamutuimaan vaihtanut. Johonkin myh\u00e4ilev\u00e4\u00e4n sipin\u00e4\u00e4n vaihtuivat aaton hetket ja perhe alkoi nukkumaan. Joulussa on liikaa hyv\u00e4\u00e4 muistettavaa t\u00e4llaisessa yhteydess\u00e4 eritett\u00e4v\u00e4ksi. Voin vain l\u00e4hett\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6iset kiitokset mieless\u00e4ni vanhemmille jotka loivat lapsilleen joulun.” Hoidettu<\/p>\n ”<\/u>Lapsuuden jouluista 50-luvulla muistan joulun herkulliset tuoksut. \u00c4iti teki karjalanpaistia ja leipoi Hanna-t\u00e4din kakkuja. Joulukuusen haku oli my\u00f6s yksi kohokohta, me lapset oltiin joskus is\u00e4n mukana sit\u00e4 hakemassa. Kahlattiin paksussa hangessa ja etsittiin mahdollisimman kaunis kuusi. Kuusen koristelu oli my\u00f6s yksi aaton kohokohta. Kuusessa oli silloin aidot kynttil\u00e4t, joten niit\u00e4 piti vahtia koko ajan, kun ne olivat palamassa. Lahjat oli aika vaatimattomia siihen aikaan, mutta silloin ei osattu kummempaa kaivatakaan. Silloin, kun omat lapset oli pieni\u00e4, oli taas oma hohtonsa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 joulua ja seurata heid\u00e4n jouluj\u00e4nnityst\u00e4. Edelleen olen jouluihminen ja aloitan jo hyviss\u00e4 ajoin joulun valmistelun.” Mennink\u00e4ismuori<\/p>\n