Marulla
Marulla

Terapiaremontti

Kotiin liittyy valtavan paljon tunteita. Koti on meille turvasatama ja paikka, jossa voi olla täysin oma itsensä. Paikka, jossa täytyy voida kelvata juuri sellaisena kuin on ilman ulkopuolelta asetettuja olettamuksia ja toiveita. Siellä hengähdetään pitkän työpäivän päätteeksi, nautitaan yhdessäolosta ja rauhoitutaan olemaan yksin.

Elämä ei kuitenkaan ole käsikirjoitettu ja turvasatamasta voi tulla paikka, jossa ei olekaan enää hyvä olla. Ennen hyvältä tuntuneet valinnat muistuttavat jostain muusta kuin itsestään ja koti ei tunnu enää omalta. Eteen iskeytyy tilanne, jossa omaa identiteettiä lähdetään rakentamaan kodin seinänsävyistä ja tapeteista lähtien uudestaan – tällainen olen minä ja tätä minä haluan!

Perjantaina pakkasin kimpsut ja hurautin junalla Helsinkiin. Kasattiin kokoon maailman paras remonttiryhmä, jonka taidot korvasi ehdottomasti verbaalinen lahjakkuus ja huumorintaju. Heiluteltiin telaa, tapettiliisteriä ja tekstiilipesuria pari pitkää päivää taisi viikonloppuun mahtua myös yhdet pienet seitinohuet  ja lopputuloksesta tuli juuri sitä mitä lähdettiin hakemaan. Tyttömäinen aikuisen naisen koti.

Seiniin valittiin Tikkurilan sävy mulperi H484 (kaunis greige) ja tehosteeksi valikoitui talon aikakauteen sopiva Boråstapeterin Alicia -tapetti. Täydellinen mätsi ja greige seinän sävy korosti täydellisesti vanhan talon piirteitä – ihania pattereita, ikkunoita ja listoja.

Vanhat kalusteet saivat jäädä ja tilaa raivattiin viemällä ylimääräisiä kalusteita pois. Selätettiin lattialla pyörinyt, käyttämättä olleiden kaijuttimien johtoviidakko ja hommattiin uusi matto. Tekstiilipesuri vuokrattiin Nesteeltä ja sillä kirkastettiin vaalea sohva. Pieniä juttuja, joilla oli kokonaisuuden kannalta kuitenkin iso merkitys.

Uusi koti on uuden alku ja puuhastelun ympärillä se tärkein osuus on olla yhdessä ja jutella. Tiedän, että kodin asukas ei ollut ainut, joka sai viikonlopusta oivan terapia-annoksen. Nauroin niin, että elinikää kertyi varmasti pari päivää lisää.

Ystävyydessä on kyse vilpittömästä auttamisen halusta ja siitä, että apua uskaltaa tarpeen tullen pyytää ja jokainen meistä tietää, että sama porukka kokoontuisi oli kyseessä meistä kuka tahansa. Olen kiitollinen siitä, että apua tarjotaan ilman oletusarvoa takaisinmaksusta ja velvollisuudesta.

Uskoisin, että tästä on hyvä jatkaa.

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Lopuksi vielä pari ennen kuvaa. Lähtökohta tosin oli hieman normaalia kaoottisempi, sillä kaiken muun kurjuuden lisäksi naapurin kakkavedet valuivat ystävän vaatehuoneeseen. Pienen vesivahingon jäljiltä yksiön oleskelutilat täyttyivät vaatehuoneen kamppeista ja koko urakka oli aloitettu jo aiemmin viikolla kakkavesivaurioiden pesupuuhilla. Huh.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *