Marulla
Marulla

Päivä, jolloin arki kepeni

Ollaan asuttu nykyisessä kodissa puolitoista vuotta. Kuopiossa asuimme ihanassa lintukodossa, jossa kaikki naapurit oli aivan huippuja ja pojat saivat elää siellä hyvinkin vapaata elämää. Melko pian selvisi, että tässä nykyisessä kodissa näin ei tulisi olemaan..

Jo muuttopäivänä seinänaapurit esittelivät itsensä ”vanhoiksi juopoksi” ja vielä silloin minä ajattelin, että mikäpäs siinä. Vanhat juopot ovat ihan tuttua juttua lapsuudenkodistani maaseudulta ja siellä ne solahtivatkin rengin ominaisuudessa muun maailman menoon – ovat melko harmitonta porukkaa, mietin.

Leppoisuuttakin oli aika-ajoin, mutta useimmiten kaikkea muuta. Viime kesänä lasten pihapelit oli heille liikaa ja oikeastaan siinä vaiheessa itseltä katkesi kamelin selkä ja samalla avautui itkuhanat. Näihin kuukausiin mahtuu jos jonkin näköistä vaihetta ja vaikeutta, mutta niitä sen kummemmin avaamatta voitte vain kuvitella, että helppoa ei ole ollut. Etenkin, kun lapset ovat joutuneet sijaiskärsijöiksi ja tietenkin vaistoavat heti, jos kaikki ei ole kunnossa ja kokevat olonsa tavalla tai toisella turvattomaksi.

Ulko-ovemme sijaitsevat noin metrin päässä toisistaan ja kohtasimme toisemme lähes aina, kun siirryimme ulos tai sisälle. Tilanne kärjistyi lopulta siihen, että meitä ei tervehditty ja sekös on mukava tapa palata kotiin. Reissun jälkeinen kotiinpaluu aiheutti aina ahdistusta, kun emme koskaan tienneet mitä odottaa. Hyviäkin päiviä oli ja mukavaa sekä asiallista rupattelua, mutta tietynlainen arvaamattomuus teki tilanteesta vaikean.

Aiemmin syksyllä päätimme, että laitamme asunnon heti myyntiin ja lähdemme hetkeksi vuokralle pohtimaan tulevaa, mutta jokin sai jarruttamaan. Tällä viikolla havahduimme, että naapurista kannetaan muuttolaatikoita ja totta tosiaan, seinänaapurit muuttivat lopullisesti pois! Isompi lapsista hihkaisi spontaanisti, että ”vihdoin me saadaan pelata pihassa”.

Naapureilla on hurjan suuri vaikutus meidän hyvinvointiin ja uskon, että ainakin aika ajoin sitä itse kärsi melko voimakkaista stressin ja ahdistuksen tunteista. Paikassa, jossa pitäisi olla turvallinen ja levollinen mieli.

Kerrostaloasuminen on parhaimmillaan yhteisöllisyyttä ja ymmärrystä. Kotiin ja asumiseen liittyy paljon tunteita ja itselle kodin sisustaminen oli hyvin merkityksetöntä, kun perusasiat eivät olleet ihan täysin kunnossa. Ensisijaisesti koti luodaan tunnetasolla. Lapsiperheellisenä sitä arvostaa etenkin vapautta sekä turvallisuutta ja vasta sen jälkeen rakentuu visuaalisesti miellyttävä kokonaisuus. Mikään ei tunnu miltään, jos jokaista liikettä joutuu omassa kodissaan miettimään.

Onneksi muut naapurit ovat olleet ihan huippuja ja ilman heitä olisimme taatusti lähteneet kodistamme jo aikoja sitten. Nyt vain toivomme, että uudet naapurit olisi ihania tyyppejä ja ymmärtäisivät etenkin pihapelien päälle. Vink, vink..

Tämä sunnuntai on ollut erityisen ihana ja levollinen. Tietynlainen taakka on poistunut hartioilta ja olo on tuntunut kepeämmältä kuin aikoihin.

Nyt ei ole kiire mihinkään..

Kommentit (10)

  1. Jaakko / Lomalla viimeinkin

    Voi ei, onpa kurja tämä teidän tarina, mutta onneksi muuttuu nyt. Tsemppiä uusien naapurien suhteen! Meillä on ollut onneksi tosi hyvä tuuri, sillä naapurit ovat mukavia ja hiljaisia. Mutta olen miettinyt, että naapurin ei tarvitse edes olla ”vanha juoppo” vaan tavallista äänekkäämmin käyttäytyvä vuorotyöläinen, joka yöllisellä toimillaan suihkussa, rappukäytävässä ja vaikka kuntolaitteella saa varmasti häirittyä muiden unta.

    • maru

      Kiitos Jaakko! <3
      Siis se on juurikin näin. Sitä ei tosiaan tule edes ajatelleeksi, että kuinka suuri vaikutus naapureilla on meidän elämään. Ennen kuin sellainen joka vaikuttaa omaan olemiseen sattuu kohdalle.

  2. Sanna

    Hei huippua! Oon tosi iloinen teidän puolesta ♥ Itselläkin on valitettavasti kokemusta todella isoista haasteista naapureiden kanssa, joten osaan kyllä eläytyä teidän tämän hetkiseen helpotukseen 🙂

    • maru

      Kiitos! <3
      Yllättävän monelle on sattunut matkan varrella naapurihaasteita. En toivoisi kyllä kenellekään! Toivon mukaan teidän tilanteet ovat siellä jo ratkenneet parhain päin. 🙂

  3. Eija

    Hei, onneksi naapurimme muuttivat, on se nyt kummaa, jos lapset eivät saa pihalla leikkiä. Minullakin on kokemusta vaikeista naapureista, välillä jopa pelkäsin. Vaikuttaa kyllä kodin ilmapiiriin ja haittaa joka päivä, onneksi nuo ajat ovat jo takana.

    • maru

      No sanoppa muuta! Aivan kammottavaa jos kodissaan joutuu pelkäämään ja kokemaan turvattomuutta. Itsellä pelko oli etenkin lasten puolesta ja sekös karmeaa on.

  4. Irkka/Muuttovalmista

    Naapureilla on kyllä tosi iso merkitys hyvinvointiin ja kodissa – etenkin pihalla tai yhteisissä tiloissa – viihtymiseen. Itselläkin on kokemusta naapurisuhteiden tulehtumisesta, ja se vaihe kun ei tosiaan edes moikkailla on aika kuumottava – eikä millään mukavalla tavalla…Toivotaan mukavia uusia naapureita!

    • maru

      Kyllä, ehdottomasti. Yhdet naapurit voi pilata koko kokemuksen hyvästä asumisesta, vaikka kaikki muut kriteerit asumisen suhteen täyttyisi. Toivottavasti saadaan seinän taakse ihanat asukkaat. 🙂

  5. KIKKE

    TOIVOTAN TEILLE UUSIA MUKAVIA NAAPUREITA!TIEDÄN MITÄ ON ASUA KUN NAAPURIT TEKEVÄT ELÄMÄSTÄ TÄYSIN ARVOTONTA!TIEDÄN KUN JOUTUU PELKÄÄMÄÄN KUN MENEE KOTIIN ETTÄ MITÄ TÄNÄ ILTANA/YÖNÄ TAPAHTUU?TOIVON JOKA PÄIVÄ ETTÄ TÄNÄÄN ON RAUHALLINEN ILTA/YÖ!VOIMIA JA SIUNAUSTA MARU PERHEELLESI!

    • maru

      Toivotaan tosiaan, että tällä kertaa kohdalle sattuisi ihanat naapurit. Kiitos paljon! <3

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *