Blogit
Marulla

Näistä mööpeleistä en luovu!

Olen viime aikoina kärsinut jonkinaisteisesta blogijumista. Töitä on ollut paljon ja kaiken lisäksi ollaan taas vaihteeksi sairasteltu. Blogille ei ole yksinkertaisesti jäänyt ihan kauheasti aikaa ja pahoittelen sitä, että olette saaneet odotella kommentteihin vastaamista. Ei lainkaan tapaistani. 
Pikkutalon elämää blogin Sanna saapui juuri sopivasti pelastamaan tältä jumilta ja haastoi esittelemään kotimme tavarat/huonekalut, jotka ovat kulkeneet kodista toiseen tai ovat muuten osoittautuneet sellaisiksi, joista emme halua koskaan luopua. 
Suhteeni tavaroihin on ristiriitainen. En halua kiintyä mihinkään niin paljon, että en olisi siitä koskaan valmis luopumaan. Toisaalta olen metsästänyt tiettyjä vanhoja huonekaluja melko pitkään ja en tällä hetkellä usko luopuvani niistä ehkäpä koskaan. Meillä ei oikeastaan ole tavaroita/huonekaluja jotka olisivat kulkeneet kodista toiseen. Ostimme lähestulkoon kaiken, kun muutimme kolme vuotta sitten tähän nykyiseen. Joko uutena tai vanhana. Sohva taitaa olla yhteisen elomme pitkäaikaisin asukas ja onkin palvellut meitä ihan kivasti. Kuitenkin minulle rakkaimmat ovat vanhoja, käytettynä hankittuja aarteita. Himmeen Filly -valaisinta lukuunottamatta. 

Kuparivalaisin löytyi miehen mummolan ullakolta ja on kaikessa komeudessaan vallan upea kodin yksityiskohta. Tykkään siitä koko ajan enemmän.

Himmeen Filly valaisin on lahja minulta minulle. Rakastuin tähän ensisilmäyksellä ja en saanut sitä mielestäni. Uskon, että Filly tulee olemaan meillä aina. Kuten myös tuo fillyn vieressä oleva nojatuoli, joita meiltä löytyy kaksinkappalein. Nojatuolit löytyi nettikirpparilta ja odottelevat uudelleenverhoilua. Houkuttelisi sellainen nudenvärinen kangas. Mitäs tuumaatte?

Vaaleanpunainen kaappi on esiintynyt blogissa todennäköisesti jo kyllästymiseen asti. Ostin vaaleanpunaisen vanhan keittiökaapin tori.fi:stä kahdeksallakympillä. Ihan hiton halvalla! Mies haki sen toiselta puolelta Suomea puolipakotettuna. Olin ajatellut maalavani sen, mutta kaappi olikin kiva kaikkine kukkaisine yksityiskohtineen juuri tuollaisenaan – kiva ristiriita graafiselle tapetille. Vaaleanpunaisen maalikerroksen alta pilkahtaa nurkista alkuperäinen vihreä ja se vähän houkuttelee hiontapuuhiin.

Olisi ihana kuulla, että millaisia aarteita löytyy Valkoisen Soihdun Viiviltä ja Puistolassa blogin Petran huushollista. Mistä mööpeleistä et luovu? Löytyy kodeistanne esineitä/huonekaluja, jotka ovat kulkeneet kenties sukupolvelta toiselle? Löytyykö sama huonekalu perhealbumeista useammasta kodista eri aikakausilta? Oih, ois huippua tietää!

Mites teillä? Mistä mööpelistä sinä et luovu?

Kommentit (16)

  1. Syvältä.Sanna.

    En mäkään noista luopuisi 😀
    Löytyyhän niitä… Omiin tekeleisiin olen ollut kovin kiintynyt, mutta olen ylittänyt tämän vaiheen ja siskolleni lähtee mm. 50-luvun vuodesohva.

    • maru

      Postausta kehiin Sanna! 🙂 50-luvun sohva kuulostaa ihanalta – kovasti tykkään tuon aikakauden tavaroista muutenkin.

  2. Ansu // Vaiheissa

    Toi kuparivalaisin on niin hieno!! Ja sopii paikalleen kuin nenä päähän. Mä en oo koskaan kiintyny tavaroihin, tosin jos olisi jotain tuollaista sukuhistoriaa, tilanne voisi olla toinen.

    • maru

      Mummilasta löytyneitä tavaroita ei kyllä voi laittaa eteenpäin. Mun äitikin aina muistuttelee tietyistä aarteista, että "et sitten laita kirpparille!" 😀

  3. Pikkutalon Sanna

    Voi noita valaisimia! Sait minutkin muistamaan että meillähän on keittiössä mun vanhempien häälahjalamppu. Joka päivä päällä ja niin kalustoon kuuluva etten edes tajunnut!

    • maru

      😀 Hei ihanaa! Laitahan kuvia tulemaan – ois ihana nähdä se! 🙂

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *