Blogit
Marulla

Minne katosi vauvahuuruiset päivät?

”Odota vähän, äiti tulee kyllä!”
Päivät ovat tasapainottelua lasten tarpeiden kiireellisyyden mukaan. 
Se kellä on eniten hätä, pääsee ensimmäisenä. 
Isoveli on tämän jo hoksannut ja vetelee itkuraivareita huomionhakuisesti.
Ollaan jonkin verran käyty keskustelua siitä, että miksi vauva saa huutamalla ja isoveli ei.
Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kehotti tässä taannoin äitejä jäämään vauvojensa kanssa omaan vauvahuuruiseen kuplaan, ihan hyvällä omallatunnolla. 
Äidit raivostuivat. 
”Mitenkä tässä mihinkään kuplaan jäämään, 
kun on muitakin lapsia hoidettava!”
Sinkkosen ajatus tuskin oli suututtaa äitejä tai aiheuttaa huonoa omaatuntoa. 
Päinvastoin.
Vee täytti eilen 8kk ja pikkuvauvavaihe on auttamatta ohitse.
Yritin nauttia niistä vauvahuuruista niin paljon, kuin sunkin pystyin. 
Täytyy kyllä myöntää, että näin jälkeenpäin sitä ajattelee, että olenko kuitenkaan ollut tarpeeksi.
Pitänyt sylissä. 
Antanut katseita.
Ehtinyt avuksi tarpeeksi ajoissa.
Onneksi kuopuksella on ollut täällä yksi lohduttaja enemmän, 
joka on yleensä liikkeissään äitiä nopeampi.
Sellainen, joka oli kiivennyt pikkuveljensä sänkyyn illalla laulamaan lohdutuslaulua;
”Barcelona, barcelona!”


Pitäisi olla armollisempi itselleen.
Ehdottomasti.

Kommentit (8)

  1. Ilona / Keskeneräinen

    Juuri armollisuus on tärkeää. Kaikki me tahdomme parasta ja yritämme parhaamme vanhemmuudessa. Useimmiten se riittää ♥

    • maru

      Se on ihan totta. Samaa olen miettinyt ja töissä muille vanhemmille neuvonut. Miten sitä hyvät neuvot unohtaakin itse?

  2. Little Mrs Finland

    Täällä ollaan niin samojen ajatusten kanssa. Maanantaina palasin töihin ja koko viikon olen vain miettinyt, että annoinko tarpeeksi? Saiko poika tarpeeksi syliä, rakkautta ja hellyttä? Toki sitä voi ja antaa jatkossakin, mutta on se silti haikeaa kun lapset kasvaa ja varsinkin kun lähtee töihin. Blaahhh….

    • maru

      Voih, joko siulta ne työt jo alkoi! Ja taatusti annoit tarpeeksi. Sen verran mitä sinua tunnen, niin olet ihan huippu sydämellinen äiti ja läsnäoleva. Mitä sitä muuta lapsi vauvavuosilta tarvitsee. <3

  3. Ilona

    ♥ nuihin sun ajatuksiin. Varmasti olet tehnyt parhaasi ja se riittää! Ja eikö se kerro jo kuitenkin paljon oikeasta suunnasta, että edes miettii nuita asioita ja on halu tehdä parasta ja olla tarpeeksi.?

    • maru

      Se on totta.. Samaa mietin tätä kirjoittaessa, että eiköhän kaikki ole ihan kunnossa, kun tätä edes ajattelen. Ehkä sitä äitinä vain aina potee jonkinasteista riittämättömyyttä.

  4. Teija

    Voi että, kaipaan noita vauvahuuruisia kotiäitiaikoja valtavasti♥ Vaikka olihan siinä haastettakin, kun oli se isovelikin siinä. Mutta hyvin mahduttiin samaan (ei niin höttöiseen) kuplaan kaikki 🙂

    • maru

      Ihania aikoja nämä on ja sitä yrittää tästä ainutlaatuisuudesta ottaa kaikki mehut irti. Hyvin sanottu tuo viimeinen lause – niin totta! 😀

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *