Laura R
Laura R

Neristan – niin kaunis lumenkin keskellä

Varoittelen heti kättelyssä paristakin asiasta. Ensimmäinen on ihastumisvaroitus vanhoihin puukaupunkeihin ja juuri nyt etenkin lumisiin. Toinen varoitus liittyy sitten tämän blogin avaamiseen, koska avaamalla tämän avaat ja luet varmuudella myös yhden aiemmankin postaukseni.

neristan

neristan

Että mistäkö nyt sitten näin vakavien varoitusten keskellä puhutaan? No, Kokkolasta ja sen ihastuttavasta vanhasta kaupungista Neristanista. Kirjoitin eilen jo instagramiin, että helpolla ei tietenkään mikään Vanhaa Raumaa päihitä, mutta kyllä lumella ja pakkasella kuorrutettuna on pakko sanoa, että olipa tämä vanha kaupunginosa suorastaan vastustamaton eilen illalla.

Ja minkä virheen olinkaan tekemässä pitkän palaveripäivän jälkeen, kun olin lähdössä hetkeksi pyörimään Medikulman vieressä olleisiin kauppoihin ajatellessani, että vanhaan kaupunkiin on muka lumihangessa liian pitkä matka tarpoa. Ei tietenkään muuten, mutta kera tietokoneen, käsilaukun, mekon ja saapikkaiden se olikin hieman hankalaa.

neristan

neristan

No, mutta onneksi kuitenkin päätin, että Neristan, kerran talvessa; kyllä. Ja voi hellanlettas sentään, miten kaunista siellä oli. Ensinnäkin se, että katujen reunossa kuljettiin ei auratuilla (näin ainakin siis Isokadulla) kävelyteillä vaan pitkin hankeen muodostuneita polkuja. Ja toinen sitten se, miten talot olivat muototuneet elämään keskellä sysitalvea ja kauniisti valaistuina. Toki keinovalossa myös kuvien ottaminen hieman normaalia hankalampaa, mutta menköön.

Olin niin onnellisen häkeltynyt ympärilläni olevasta kauneudesta, että kello 16.42 lähtevään junaan tuli lopulta jo kiire. Siinä kaikessa hösinässä, kun ympärilläni sinkoili lumessa sekä käsilaukkuja että kameroita näin yhtäkkiä silmäkulmassa, että korvakorukin tippui. Mutta uskokaa tai älkää sekin löytyi, kun lumihankea sillä lailla kovin sievästi kaivoin.

neristan

neristan

Ja miten tämä kaikki kauneusvuodatus sitten liittyy vuoden 2016 syksyyn ja siihen, että te todennäköisesti kurkkaatte myös silloiseenkin postaukseeni. Tuolloin nimittäin pyörin messutyöpäivän jälkeen kauniissa ja aurinkoisessa alksyksyisessä Neristanissa ja nyt kun itse vilkaisin ne kuvat läpi oli kontrasti eilisiin aivan huima. Siis kertakaikkisen huima ja vielä hauskemman näistä postauksista tekee se, että osan kuvista tunnistanette samoiksi sekä kesä- että talvivärityksissään. Kurkkaa siis ihmeessä ensimmäinen Kokkola-postaukseni tästä. Siellä lisää myös Kokkolan ja vanhan kaupungin historiasta.

neristan

Nyt sitten vaan toivonkin koko sydämestäni, että myös rakas Raumani saisi aivan näitä aikoja lumipeitteen, niin pääsisin kuvailemaan myös tuota Unescon maailmanperintökohdetta tänne blogiin talviasussaan. Mutta siihen saakka nauttikaamme siis Neristanin upeasta talvitunnelmasta.

Laura

neristan

Kommentit (2)

  1. mrs60something

    Kiitos Laura jutustasi. Kirjoitin myös Neristanista joulukuussa 2017 otsikolla Tunnelmia matkaltamme Kokkolaan. Ihana huomata, miten sama ympäristö valloittaa meitä matkalaisia. Löydät blogikirjoitukseni osoitteesta ET-lehti.fi/blogit/mrs60something

  2. LauraR

    Kiva! Käynkin heti kurkkaamassa millaisia Neristan-fiiliksiä sinä olet kokenut!

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.