Blogit
Koti asemalla

Kuulumisia

Ihan ensiksi suuri kiitos kaikille viime postauksen kommenteista. Tuli niin lohdullinen olo teidän ymmärtävistä kommenteista vaikka olo muutoin onkin vielä aika haikea.
Tänään eläintenpäivä ei myöskään auttanut asiaa, vaikka olenkin entistä kiitollisempi meidän Oskusta ja Untosta. Kummatkin sai kyllä herkkuja ja Unto pitkän lenkin. Mulle päivä kuitenkin vain lisäsi haikeutta.
Edelleen tuntuu kuin palanen sydämestä olisi poissa, jokainen kissakuva kaikkialla kirpaisee ja mielessä pyörii Eppu. Vaikka arki viekin mennessään ja elämä jatkuu, niin Eppu on sydämissä aina.

Mä luulen että mulle tämä oli tässä perheessä kaikista kovin paikka. Eppu oli mulle läheisin ja mä olen muutenkin eniten tunne-ihminen meidän perheessä. Huomaan myös että Oskulle tämä oli kova paikka, tottakai. Vaikka välillä tuntui että ne näki eniten tappelemassa, niin olihan ne veljeksiä ja aina yhdessä. Nyt Osku on kovin hukassa. Vaikka se saakin nyt erityisen hyvää kohtelua, tuntuu ettei se oikein tiedä mihin mennä. Seilaa edes takaisin ja on jotenkin yksinäisen oloinen, vaikka kissat ovat muutenkin kovin yksineläjiä. Mua surettaa kovasti seurata Oskua…

Me saatiin onneksi, erittäin täydelliseen aikaan, pieni irtiotto arjesta. Oltiin yksi yö Tampereella hotellissa ja päästiin hetkeksi pois kotoa. Teki todella hyvää. Tästä reissusta kerron ensi kerralla tarkemmin.

Meidän Nestori, pieni Touhupetteri/Puuhapete pitää meidät niin kiireisenä että ei ehdi paljon murehtia. Usein naureskellaan että olisko sittenkin pitänyt jättää pojalle raskausajan kutsumanimi ”Eemeli”. Tuo poika on kyllä niin Eemeli. Tänään sillä raukalla on silmäkulmassa sentin vekki. Vaikka näytti alkuun ettei pahasti sattunut, niin kyllä sitten sattuikin. Sillehän sattuu muutenkin koko ajan. Aina joku kuhmu ja huuli auki tms… Varmasti erittäin tuttua monille varsinkin poikien vanhemmille. Meillä se on vain niin uutta kun veljekset ovat tuossa niin erilaisia. Mikillä on ollut niin harvoin mitään kuhmuja. Mahtavaa kyllä seurata poikia, mitä heissä on samaa ja mitä eroavaisuuksia.

Vähäiset vapaahetket mä olen viime aikoina käyttänyt bloggaamisen lisäksi maalailuhommiin. Päivän kuva nimittäin liittyy siihen, että meidän keittiön tuolit saa pintaansa uuden maalin. Mulla on testauksessa Chalk paint, ja kunhan saan viimeisetkin tuolit maalattua, niin laitan parikin postausta asiasta tänne. Tulee aikas erilaisia tuoleja, vaikka väriä niissä on edelleen. Kuitenkin erilailla. Kuvan tuolit ovat vielä kesken.

Uusi viikko ja uudet jutut. Mulle selvisi vasta illemmalla että tänään olisi ollut joku korvapuustipäivä. No pullia en olisi ehtinytkään tänään paistaa, mutta huomenna oli joka tapauksessa tarkoitus tehdä. Ajattelin muutenkin ainakin yrittää leipoa taas vähän enemmän. Se on jotenkin niin syksyistä puuhaa.
Mikin kanssa naurettiin jo nyt, että millaistahan tulee tänä jouluna olemaan pipareiden teko Nestorin kanssa. Voi luojan tähden, mahtaa tulla mainioita pipareita!

Eläinten viikko muuten jatkuu ensi viikon vielä. Tänä vuonna teemana on koirat. Katselin tuossa että täällä voi tehdä puhelimella lahjoituksen koirien puolesta.
Halatkaahan oikein lujaa rakkaita eläinystäviänne. <3

-Henna-

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *