{"id":6460,"date":"2018-11-05T15:36:38","date_gmt":"2018-11-05T13:36:38","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/?p=6460"},"modified":"2018-11-05T15:36:38","modified_gmt":"2018-11-05T13:36:38","slug":"perhemuutoksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/perhemuutoksia\/","title":{"rendered":"Perhemuutoksia"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>M\u00e4 olen jo kerran aloittanut t\u00e4m\u00e4n postauksen, mutta sitten sen julkaisu kuitenkin ahdisti niin ett\u00e4 j\u00e4tin postaamatta. Nyt on kuitenkin aika kertoa, ett\u00e4 meill\u00e4 on ollut t\u00e4ss\u00e4 viime aikoina aika isoja perhemuutoksia.<\/p>\n

Isompi ja surullisempi juttu on se, ett\u00e4 meid\u00e4n sijaislapsi on muuttanut meilt\u00e4 pois. Ainakin toistaiseksi, mutta luultavasti lopullisesti. En tietenk\u00e4\u00e4n voi t\u00e4t\u00e4 asiaa sen enemp\u00e4\u00e4 avata, mutta todella henkisesti rankkoja aikoja on t\u00e4ss\u00e4 nyt syksy eletty. H\u00e4n oli meill\u00e4 reilusti yli vuoden, enk\u00e4 olisi arvannut ett\u00e4 n\u00e4in k\u00e4y. Olen kuitenkin k\u00e4ynyt nyt l\u00e4pi surun, kiukun, pettymyksen ja itseni syyllist\u00e4misen tunteita l\u00e4pi. Nyt vihdoin alan hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n ett\u00e4 olen tehnyt parhaani, ja osaan ehk\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 irti.<\/p>\n

On todella vaikea kuvailla milt\u00e4 tuntuu olla sijaisvanhempi, ja millaista se kaikenkaikkiaan on. Sit\u00e4 kuvittelee ett\u00e4 voi pelastaa ja auttaa toista, mutta melko usein tilanteet itsest\u00e4 riippumatta p\u00e4\u00e4ttyy toisin kuin olisi itse toivonut. Olemme aiemmin toimineet vastaanottoperheen\u00e4, ja monet kerrat olen saanut petty\u00e4. Kun laki, sosiaalitoimi, muut ihmiset jne ei toimikaan niinkuin itse toivoisi. Pit\u00e4\u00e4 vaan hiljaa hyv\u00e4ksy\u00e4 kaikki.<\/p>\n

Jatkuvasti saa my\u00f6s selitell\u00e4 omia tekemisi\u00e4\u00e4n. T\u00e4ytyy hyv\u00e4ksy\u00e4, ett\u00e4 koko sun el\u00e4m\u00e4 on seurannan alla, kaikki v\u00e4h\u00e4nkin v\u00e4\u00e4rin sanotut asiat syyn\u00e4t\u00e4\u00e4n l\u00e4pi, etk\u00e4 saa kasvattaa sijoitettua niinkuin kasvattaisit omaa lastasi. Oman lapsen kanssa kun lain puitteissa saat itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 miten haluat toimia. Sijoitettujen kanssa on tarkat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, jotka itse koen viel\u00e4 liian lepsuina. Mit\u00e4 lapsi oppii siit\u00e4 ettei h\u00e4nell\u00e4 ole rajoja eik\u00e4 h\u00f6lm\u00f6ilyst\u00e4 tule seuraksia? Varmaan samaa tuskailee nykyajan opettajat ja muut kasvattajat.<\/p>\n

\"\"<\/a>Itsens\u00e4 syyttely on j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4\u00e4. Tukea ei tipu, on vain p\u00e4rj\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ja sit\u00e4 syytt\u00e4\u00e4 kaikesta itse\u00e4\u00e4n vaikka oikeasti toimisikin oikein. Tunteet on tosi voimakkaat. Ensin isolla ty\u00f6ll\u00e4 opit v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja rakastamaan t\u00e4ysin vierasta ihmist\u00e4, sitten viel\u00e4 rankemmin opettelet luopumaan. Hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n ett\u00e4 et ehk\u00e4 ikin\u00e4 en\u00e4\u00e4 n\u00e4e t\u00e4t\u00e4 lasta. Yrit\u00e4t kertoa omille lapsille, miksei jo siskolta tai veljelt\u00e4 tuntuva lapsi asukaan en\u00e4\u00e4 meill\u00e4. Talo tuntuu taas liian isolta, yksi pala puuttuu. Ihan kuin joku olisi kuollut. Se arki mit\u00e4 olet oppinut el\u00e4m\u00e4\u00e4n 5 hengen perheen\u00e4, onkin yht\u00e4kki\u00e4 taas 4 hengen perhe, ja jatkuvasti tuntuu ett\u00e4 talo on v\u00e4h\u00e4n hiljaisempi. Arkirutiinit ei ole en\u00e4\u00e4 samat. Vaikka elo olisikin v\u00e4lill\u00e4 tosi rankkaa sijoitetun kanssa, heill\u00e4 kun on yleens\u00e4 omat huolet jotka esiintyy monilla eri tavoilla. Kuitenkin he sit\u00e4 iloakin taloon tuo paljon. El\u00e4m\u00e4\u00e4. Hulinaa, yhdess\u00e4oloa.<\/p>\n

Nyt on v\u00e4h\u00e4n helpompaa, mutta asiasta puhuminen ja kirjoittaminen viel\u00e4 sattuu.<\/p>\n

\"\"<\/a>Onneksi taloon on saapunut reilu kuukausi sitten my\u00f6s uusi perheenj\u00e4sen, Oliver. Oliver me haettiin l\u00f6yt\u00f6el\u00e4intalosta Minnille kaveriksi. Oliver on pentu joka oli l\u00f6ydetty emon ja sisarusten kanssa luonnosta, ja Oliver oli tosi arka, villi ja tosi pelokas. Nyt muutaman viikon j\u00e4lkeen se jo leikkii Minni kanssa, puskee Oskua ja v\u00e4h\u00e4n varoo Unto-koiraa. Me ihmiset ei saada koskea viel\u00e4 ja se s\u00e4psii helposti, mutta uskaltaa tulla jo ihan viereen. Varsinkin ruoan per\u00e4ss\u00e4. Oliver on ihan mahdoton ruokavaras. Se sy\u00f6 sipsit kulhosta, makkaran leiv\u00e4np\u00e4\u00e4lt\u00e4 nen\u00e4n edest\u00e4, tutkii kaikki ruokapussit ja eilen poltti nen\u00e4ns\u00e4 raukka mun teehen….<\/p>\n

Ihana musta katti, mutta viel\u00e4 meill\u00e4 on matkaa tutustumiseen. Parasta on kuitenkin ollut n\u00e4hd\u00e4 kun tuo muutaman p\u00e4iv\u00e4n nurkassa kyyh\u00f6tyksen j\u00e4lkeen l\u00e4htikin Minnin mukaan, ja on joka p\u00e4iv\u00e4 rohkeampi. Ehk\u00e4 jo pian se antaa silitt\u00e4\u00e4. Toivottavasti.<\/p>\n

Joten meill\u00e4 on nyt kolme kissaa, koira ja kolme kanarianlintua. \ud83d\ude00 Parasta! El\u00e4imet on niiiin parasta. My\u00f6s niihin syd\u00e4nsuruihin ne on parasta l\u00e4\u00e4kett\u00e4. <3 Ehk\u00e4 just siksi on hyv\u00e4 olla sijaisperheess\u00e4 niit\u00e4 el\u00e4imi\u00e4, koska ne antaa ihan kaikille tukea ja turvaa.<\/p>\n

Niin, ja me ei viel\u00e4 tiedet\u00e4 mit\u00e4 seuraavaksi. Tuleeko sijoitettuja lapsia. Halutaan kyll\u00e4 ja tilaa olisi, mutta n\u00e4m\u00e4 asiat ei hetkess\u00e4 tapahdu. Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

-Henna-<\/p>\n

ps. Kuvissa ylinn\u00e4 Osku, keskell\u00e4 Minni ja vikana uusin tulokas Oliver.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

M\u00e4 olen jo kerran aloittanut t\u00e4m\u00e4n postauksen, mutta sitten sen julkaisu kuitenkin…<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":6462,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[129,145,318],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":12,"category":"ihmiset","themes":["perhe-ja-suhteet","lemmikki"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/4\/2018\/11\/45430983_1924026147711802_1439708690142724096_n.jpg","blog_id":4},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/4\/2018\/11\/45430983_1924026147711802_1439708690142724096_n.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/posts\/6460"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/comments?post=6460"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/posts\/6460\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6464,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/posts\/6460\/revisions\/6464"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/media\/6462"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/media?parent=6460"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/categories?post=6460"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/tags?post=6460"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}