{"id":5472,"date":"2017-02-21T10:00:58","date_gmt":"2017-02-21T08:00:58","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/?p=5472"},"modified":"2017-02-20T22:40:16","modified_gmt":"2017-02-20T20:40:16","slug":"remontti-sarja-perhe-remontoi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/remontti-sarja-perhe-remontoi\/","title":{"rendered":"Remontti-sarja: Millaista on remontoida perheen\u00e4 kotiaan"},"content":{"rendered":"

 <\/p>\n

\"remppa_keittio6\"<\/a>M\u00e4 ajattelin t\u00e4m\u00e4n kertaisessa postauksessa pohtia sit\u00e4, ett\u00e4 millaista on rempata kotiaan perheen kanssa. Aion jossain vaiheessa haastatella my\u00f6s Samia, v\u00e4h\u00e4n mies-n\u00e4k\u00f6kulmaa asiaan, mutta ensin kerron omia fiiliksi\u00e4.<\/p>\n

Kun me ostettiin t\u00e4m\u00e4 talo, meid\u00e4n perhetilanne oli se ett\u00e4 meill\u00e4 oli 2-vuotias poika ja kouluik\u00e4inen hoitolapsi. Asuttiin kerrostalossa Helsingiss\u00e4. Kummallakaan ei ollut kokemusta remontoinnista. Me rehellisesti l\u00e4hdettiin t\u00e4h\u00e4n kyll\u00e4 ihan sokkona. Siis sillain ett\u00e4 meill\u00e4 ei ollut mink\u00e4\u00e4nlaista tietoa mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tulisi olemaan. Me vaan ihastuttiin taloon ja annettiin el\u00e4m\u00e4n vied\u00e4. Tiedettiin vaan se, ett\u00e4 talon rakenne tuntuisi olevan kunnossa. Molemmilla oli super iso into t\u00e4h\u00e4n, ja molemmat olivat k\u00e4dentaitoisia. Miehelt\u00e4 l\u00f6ytyi my\u00f6s taito tehd\u00e4 asiat maalaisj\u00e4rjell\u00e4, mulla taas oli kyky suunnitella ja selvitt\u00e4\u00e4 tietoa etuk\u00e4teen. Toisaalta ihan hyv\u00e4 ettei tiedetty mit\u00e4 tuleman pit\u00e4\u00e4. Elettiin vain p\u00e4iv\u00e4 kerrallaan.<\/p>\n

\"remppa<\/a>Nyt kun isoimmat rempat sis\u00e4ll\u00e4 on ohi, ja ollaan asuttu t\u00e4ss\u00e4 6 vuotta, ei voi sanoa kuin ett\u00e4 huh huh. Ja toiset huh huh, kun tekemist\u00e4 olisi viel\u00e4 ihan hirve\u00e4sti mutta kun en\u00e4\u00e4 ei oikein huvita, ei jaksaisi. Ollaan niin t\u00e4ysill\u00e4 tehty monta vuotta. N\u00e4\u00e4 vuodet on ollut ihan rehellisesti todella raskaita v\u00e4lill\u00e4. On kyll\u00e4 pieni ihme ett\u00e4 me ollaan viel\u00e4 Samin kanssa yhdess\u00e4. Joku meill\u00e4 vissiin toimii kuitenkin niin hyvin, ett\u00e4 edelleen ollaan yhdess\u00e4 ja aiotaan olla jatkossakin.<\/p>\n

Ekat vuodet oli tosi rankat, me tehtiin kaikki vapaa-ajat remppaa, ihan kokoajan. Aina vuorotellen tai yhdess\u00e4. V\u00e4lill\u00e4 kinattiin kumman vuoro olisi nyt menn\u00e4 yksin skrapaamaan maalia irti kylm\u00e4n talon lattiasta. Kun kumpaakaan ei olisi huvittanut mutta kun oli pakko. Mutta jotenkin ne ekat vuodet jaksoikin ihan superhyvin, koska homma eteni ja v\u00e4h\u00e4n v\u00e4li\u00e4 p\u00e4\u00e4si iloitsemaan valmiista. Aina kun yksi uusi huone valmistui, se oli suuri ja hieno etappi eteenp\u00e4in.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi, vaikka v\u00e4lill\u00e4 kinattiin kun laitettiin tapettia sein\u00e4\u00e4n, remppa oli my\u00f6s p\u00e4\u00e4osin tosi kivaa puuhaa yhdess\u00e4. Illalla kun lapset meni nukkumaan, me avattiin siideri tai keitettiin kahvia, juteltiin ja tehtiin hyv\u00e4ss\u00e4 sovussa yhdess\u00e4 remppaa illan pimeydess\u00e4. Haaveiltiin tulevasta ja nautittiin yhteisest\u00e4 hetkest\u00e4. Kun taas nyky\u00e4\u00e4n me lasten menty\u00e4 nukkumaan, l\u00f6h\u00f6t\u00e4\u00e4n s\u00e4ngyll\u00e4 ja kumpikin katsoo padeilla omaa ohjelmaansa. V\u00e4lill\u00e4 sit\u00e4 kaipaa yhteist\u00e4 tekemist\u00e4, mutta ei kuitenkaan saa mit\u00e4\u00e4n aikaan kun ei ole ihan pakko. Se pakko my\u00f6s antoi aiemmin virtaa siihen tekemiseen, kun teht\u00e4v\u00e4 oli vaikkei tehnyt mieli tehd\u00e4.<\/p>\n

\"remppa-nepanhuone8\"<\/a>Lapset taas, noh, oon kokenut miljoona kertaa huono \u00e4iti-fiiliksi\u00e4 rempan takia. Ihan hirve\u00e4n monesti. Kun olen \u00e4rissyt rempasta v\u00e4syneen\u00e4 lapsille, harmitellut ett\u00e4 lomilla muut perheet l\u00e4htee reissuun, ja me vaan rempataan. Kokenut ettei lapset saa tarpeeksi huomiota ja joutuvat el\u00e4m\u00e4\u00e4n keskener\u00e4isyyden keskell\u00e4. Hoitolapset ovat saaneet muuttaa meille keskelle remppaa ja vanhemmat kyl\u00e4ill\u00e4 my\u00f6s lastensa luona talossa joka on ihan kesken. Tunsin syyllisyytt\u00e4 ja harmia Mikin puolesta kun isk\u00e4 teki vaan hommia aina.<\/p>\n

J\u00e4lkik\u00e4teen ajatellen tuntuu kuitenkin ett\u00e4 olin v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. M\u00e4 olen kuitenkin ollut koti\u00e4iti kaikki n\u00e4m\u00e4 vuodet. Mikin on hyvin harvoin tarvinnut tulla koulusta tyhj\u00e4\u00e4n kotiin. Mikill\u00e4 on aina ollut t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kavereita hoitolasten my\u00f6t\u00e4. Miki on my\u00f6s n\u00e4hnyt ettei mik\u00e4\u00e4n tule helpolla. Ett\u00e4 unelmiensa eteen t\u00e4ytyy tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4. On h\u00e4n my\u00f6s p\u00e4\u00e4ssyt nosturin kyytiin, vasaroimaan isk\u00e4n kanssa ja auttamaan muutenkin hommissa. Eik\u00e4 hoitolapset ole olleet heitteill\u00e4 tai vaarassa. Jompikumpi on aina ollut lasten kanssa, ja remppahuoneet visusti kiinni. Jos kuitenkin tekisin t\u00e4m\u00e4n uusiksi, l\u00e4htisin t\u00e4h\u00e4n mieluummin vasta kun lapset on v\u00e4h\u00e4n isompia. Miki oli tosi pieni kun aloitettiin. Nestori taas on nyt niin pieni, mutta pahin remppaaminen on jo ohi ja aikaa pojille riitt\u00e4\u00e4 ihan erilailla.<\/p>\n

\"remppa-nepanhuone12\"<\/a>N\u00e4iden kuuden vuoden sis\u00e4\u00e4n on mahtunut paljon suuria tunteita. V\u00e4lill\u00e4 ollaan oltu niin vihaisia Samin kanssa toisillemme, v\u00e4lill\u00e4 on tuntunut ett\u00e4 en vaan jaksa en\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4. En keskener\u00e4isyytt\u00e4, en riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunnetta enk\u00e4 sit\u00e4 ett\u00e4 aina on jotain hommaa. V\u00e4lill\u00e4 remppa on mennyt pieleen, v\u00e4lill\u00e4 tuntunut ettei mik\u00e4\u00e4n valmistu ikin\u00e4. V\u00e4lill\u00e4 on juhlittu kun on saatu valmista tai opittu jotain uutta remontissa. V\u00e4lill\u00e4 ollaan oltu ylpeit\u00e4 kun joku kehuu miten ihana koti meill\u00e4 on tai ollaan itse huomattu miten hyv\u00e4\u00e4 j\u00e4lke\u00e4 ollaan saatu aikaan. V\u00e4lill\u00e4 ollaan oltu ylpeit\u00e4 toistemme osaamisesta ja oppimisesta. On my\u00f6s itketty tuhannet itkut, ja naurettu tuhannet naurut. Eletty sit\u00e4 arkea ja v\u00e4lill\u00e4 juhlaa.<\/p>\n

Toki t\u00e4m\u00e4 remppa olisi ollut helpompi my\u00f6s ilman ty\u00f6t\u00e4 vastaanottoperheen\u00e4, joka toi todella isot omat haasteensa. Toinen mik\u00e4 oli haastavaa, oli meid\u00e4n vuosien sekundaarinen lapsettomuus. Se kun osui just n\u00e4ihin vuosiin my\u00f6s ja oli mulle henkisesti todella rankkaa aikaa. Muistan edelleen Nestorin huoneen tapeteista miten tapetoitiin niit\u00e4 vuosia sitten, m\u00e4 olin raskaana ja olin niin onnellinen. Kun sainkin keskenmenon, ne tapetit toi mulle alkuun vain pahaa oloa. Kun vuosia my\u00f6hemmin vihdoin odotin Nestoria, en muista tuosta raskausajasta remppaamista oikeastaan ollenkaan. M\u00e4 pelk\u00e4sin niin hirve\u00e4sti ett\u00e4 jotain sattuu taas. Joten ei se remppa yksin ole raskasta, vaan se el\u00e4m\u00e4 siin\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4 my\u00f6s. Toisaalta, sit\u00e4 pahaa oloaan sai purkaa siihen remonttiin. Kaikessa on siis puolensa.<\/p>\n

Nyt kun katson vuosia taaksep\u00e4in, olen todella tyytyv\u00e4inen ett\u00e4 l\u00e4hdettiin t\u00e4h\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 koti ei ole vain koti, t\u00e4m\u00e4 on el\u00e4m\u00e4ntapa. T\u00e4m\u00e4n kodin takia mulla on blogi. Blogi joka on auttanut mua jaksamaan niin ett\u00e4 en tied\u00e4 olisinko edes selvinnyt ilman t\u00e4t\u00e4. Teid\u00e4n lukijoiden kommentit auttoi jaksamaan, sain vinkkej\u00e4 ja kannustusta ja tukea t\u00e4\u00e4lt\u00e4. T\u00e4m\u00e4n kodin takia meill\u00e4 oli vastaanottoperhety\u00f6, ja kunnon tilat lapsille. T\u00e4m\u00e4n kodin ansiosta mulla on my\u00f6s nyky\u00e4\u00e4n oma puoti ja edess\u00e4 vaikka mit\u00e4 suunnitelmia ja haaveita. Sellaisia joihin tarvitsen t\u00e4m\u00e4n paikan. T\u00e4m\u00e4 koti on opettanut meit\u00e4 tosi paljon. Olemme oppineet perinneremppaa, ekologisuutta, kierr\u00e4tyst\u00e4, vanhan arvossa pit\u00e4mist\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kodissa on paljon historiaa ja me ollaan ymm\u00e4rretty ett\u00e4 me ollaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaan ohikulkumatkalla, hoivaamassa t\u00e4t\u00e4 jotta t\u00e4m\u00e4 saa t\u00f6n\u00f6tt\u00e4\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Korson asemalla seuraavatkin sata vuotta. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on asunut monia ennen meit\u00e4, ja tulee asumaan monia meid\u00e4n j\u00e4lkeenkin.<\/p>\n

Vaikka ei me t\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4 viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n aikaan. Remppa jatkuu, meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4 jatkuu t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Vaikka t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on ollut rankkaakin, niin nyt on ihanaa nauttia siit\u00e4 mit\u00e4 ollaan tehty. Isoimmat hommat kun on tehty. Kaikki t\u00e4m\u00e4 on ollut just t\u00e4m\u00e4n arvioista, enk\u00e4 m\u00e4 vaihtaisi t\u00e4t\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n. Eik\u00e4 varmasti muukaan perhe.<\/p>\n

Loppuun vinkki, jos harkitset rempan aloittamista. Keksik\u00e4\u00e4 joku keino johon purkaa sit\u00e4 stressi\u00e4 ja uupumista jonka remontti tuo. Sen jaksaa jos saa v\u00e4lill\u00e4 onnistumisen kokemuksia ja saa purkaa stressi\u00e4 johonkin. Olkoon se sitten liikunta, p\u00e4iv\u00e4kirja, mit\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4. Mulla se oli blogi ja sisustuksen suunnittelu, sek\u00e4 perheen ja yst\u00e4vien tuki. Toinen on se, ett\u00e4 ollaan pystytty puhumaan asiat halki. Ollaan toki riidelty kun tarpeeksi v\u00e4sytt\u00e4\u00e4 ja ketuttaa, mutta lopulta my\u00f6s puhuttu fiilikset l\u00e4pi.<\/p>\n

Helppoa ei siis tule varmasti olemaan kell\u00e4\u00e4n, mutta lopulta se pahin ja kiireisin aika on vain lyhyt aika el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja sitten sulla onkin jo ihana koti. <3<\/p>\n

-Henna-<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

  M\u00e4 ajattelin t\u00e4m\u00e4n kertaisessa postauksessa pohtia sit\u00e4, ett\u00e4 millaista on rempata…<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":5467,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[16,5,6,7,1],"tags":[96,129,76,146],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":2,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/4\/2017\/02\/remppa_keittio6.jpg","blog_id":4},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/4\/2017\/02\/remppa_keittio6.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/posts\/5472"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/comments?post=5472"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/posts\/5472\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5478,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/posts\/5472\/revisions\/5478"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/media\/5467"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/media?parent=5472"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/categories?post=5472"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/tags?post=5472"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}