{"id":333,"date":"2013-10-26T21:19:00","date_gmt":"2013-10-26T18:19:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/ajatuksia-jalkikateen\/"},"modified":"2016-01-14T12:39:18","modified_gmt":"2016-01-14T10:39:18","slug":"ajatuksia-jalkikateen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/ajatuksia-jalkikateen\/","title":{"rendered":"Ajatuksia j\u00e4lkik\u00e4teen"},"content":{"rendered":"
\n<\/a><\/div>\n

\nTuli lauantain my\u00f6h\u00e4isillaksi kova tarve kirjoittaa Hesarin jutusta, joten t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ollaan.<\/p>\n

Nyt on meid\u00e4n 5 minuuttia julkisuudessa ohi, ja aika palata t\u00e4nne t\u00e4h\u00e4n hetkeen. M\u00e4 olen eritt\u00e4in kiitollinen ett\u00e4 juttu Hesarissa toissap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 otettiin niin hyvin vastaan. Sit\u00e4 tuntee itsens\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 p\u00e4\u00e4osin kovin riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi, v\u00e4syneeksi ja arki vaan rullaa niinkuin muillakin. On rehellisesti ihan kivaa v\u00e4lill\u00e4, kun saa oikeasti kiitosta. Kenest\u00e4p\u00e4 ei olisi.
\nMe ollaan miehen kanssa monesti puhuttu siit\u00e4 miten meid\u00e4n on vaikeaa ottaa vastaan niit\u00e4 “arvostan ty\u00f6t\u00e4si, nostan hattua” kommenteille joita saamme. Sit\u00e4 vaan toteaa ett\u00e4 no joo, onhan t\u00e4m\u00e4 kivaa olla kotona t\u00f6iss\u00e4 ja eih\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 nyt mit\u00e4\u00e4n, normaalia arkeahan me elet\u00e4\u00e4n. Ei meill\u00e4 mit\u00e4\u00e4n s\u00e4dekeh\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ole.<\/p>\n

Pit\u00e4isi oikeasti ottaa vastaan ne kommentit kiitollisena ja ajatella ett\u00e4 no joo, ei t\u00e4\u00e4 nyt oikeasti ihan helppoa ole eik\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kaikki tekisi. Ett\u00e4 ollaanhan me ihan hyvi\u00e4. Miksi suomalainen on aina niin vaatimaton ja v\u00e4h\u00e4ttelee asioitaan? Sit\u00e4paitsi kyll\u00e4 m\u00e4 oikeasti tykk\u00e4\u00e4n tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 jolla on oikeasti joku tarkoitus! Vaikka tuntuu v\u00e4lill\u00e4 ett\u00e4 olikohan musta nyt edes apua, niin kyll\u00e4 niit\u00e4 onnistumisia tulee my\u00f6s! Juuri se kun joku vanhempi kiitt\u00e4\u00e4 avusta, tuo kukkia kiitokseksi tai entinen hoitolapsi soittaa sijoituksen j\u00e4lkeen. Tai kun lapsi oppii meill\u00e4 k\u00e4velem\u00e4\u00e4n. Tai kun pienen pieni lapsi istuu syliss\u00e4 ja hymyilee mulle. Se on ihanaa!<\/p>\n

Jonkin verran pahoitin mieleni Hesarin facebook-sivuilla k\u00e4ydyst\u00e4 “kiintymys-keskustelusta”. Siel\u00e4 muutama oli n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n tarttunut vain nettijutun otsikkoon, liek\u00f6 edes lukenut teksti\u00e4. Puhuivat kuinka lapseen pit\u00e4\u00e4 kiinty\u00e4 jne.
\nNo, totesin mieless\u00e4ni ett\u00e4 herrat ja rouvat on hyv\u00e4 ja kokeilee hoitaa kotonaan 12-14 lapsen vuositahdilla lapsia, jotka tulee kiireell\u00e4, puolentunnin varoitusajalla, mulla tietona vain ehk\u00e4 nimi ja ik\u00e4. Tulee, on hetken, aiheuttaa suurta huolta, vie y\u00f6unet, ajan oman perheen kanssa, tuo mukanaan vanhemmat, itkee vanhempien per\u00e4\u00e4n ja m\u00e4 olen vain ilmaa, tai se ilke\u00e4 t\u00e4ti joka vei h\u00e4net kotoaan, l\u00e4htee, katoaa el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja tilalle tulee toinen. Rumba taas alkaa. Plus siihen p\u00e4\u00e4lle jatkuva ep\u00e4varmuus omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 ei kyll\u00e4 pahemmin suunnitella asioita eteenp\u00e4in, sovita mit\u00e4\u00e4n pitk\u00e4n matkan p\u00e4\u00e4h\u00e4n, elet\u00e4\u00e4n viikko, kuukausi eteenp\u00e4in. Vapaa-ajan suunnitelmat saattaa heitt\u00e4\u00e4 h\u00e4r\u00e4npylly\u00e4 kun vanhempi ei haekaan lasta kotilomille. Ei l\u00e4hdet\u00e4 extempore reissuun, ei aina edes m\u00f6kille.
\nM\u00e4 teen niin paljon n\u00e4iden eteen, etten v\u00e4lill\u00e4 edes tajua sit\u00e4. Sitten saan lukea tuollaisia kommentteja tyhmilt\u00e4 ihmisilt\u00e4. P\u00e4\u00e4tin etten v\u00e4lit\u00e4 mutta kyll\u00e4 se suututtaa miten ihmiset on tunteettomia t\u00e4\u00e4ll\u00e4 netin maailmassa jossa saa huudella mit\u00e4 vaan. Tiedet\u00e4\u00e4n muka paremmin.
\nToisaalta se otsikko oli niin tyly, ett\u00e4 en ihmettele niit\u00e4 kommentteja. “Lapsiin ei uskalla kiinty\u00e4” oli eka lause mink\u00e4 n\u00e4in torstaina ja aattelin ett\u00e4 EIK\u00c4!!
\n M\u00e4 oikeasti mietin tuota sanomaani ja totesin itselleni ett\u00e4 kyll\u00e4 m\u00e4 tavallaan kiinnyn n\u00e4ihin. Jokainen j\u00e4\u00e4 mieleen, jokainen on niin l\u00e4hell\u00e4 mua, jokaista muistellaan aina. Pakkohan se on, t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 jos miss\u00e4 tunteet on kovassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Mutta m\u00e4 pystyn my\u00f6s luopumaan n\u00e4ist\u00e4, joskus m\u00e4 olen rehellisesti eritt\u00e4in kiitollinen tauosta.
\nMun kollegat kokee hyvin eritavoin kiintymyksen, joku ajattelee kuin m\u00e4, joku sanoo rakastaneensa kaikkia. M\u00e4 en v\u00e4it\u00e4 todellakaan ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 olisi yht\u00e4 rakkaita kuin oma lapsi. M\u00e4 olen kantanut oman lapseni vatsassani 9 kuukautta, el\u00e4nyt pojan kanssa 5 ja puoli vuotta p\u00e4ivin ja \u00f6in. Lyhimmill\u00e4\u00e4n sijaislapsi on ollut kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja vain itkenyt vanhempien per\u00e4\u00e4n. Olisin tekopyh\u00e4 jos v\u00e4itt\u00e4isin ett\u00e4 sellainen lapsi on yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4. Se olisi my\u00f6s eritt\u00e4in v\u00e4\u00e4rin Miki\u00e4 kohtaan v\u00e4itt\u00e4\u00e4 niin.
\nMutta m\u00e4 uskon my\u00f6s ett\u00e4 jos meille joskus tulee se pitk\u00e4aikainen sijoitettu, m\u00e4 tulen rakastamaan sit\u00e4 lasta. Rakkaus syntyy ajan kanssa. Olemalla ja kokemalla yhdess\u00e4. Aika ja yhteiset kokemukset tuo mukanaan tunteet ja rakkauden. Vaikka siit\u00e4kin saa kuulla kauhutarinoita, miten lapsi kapinoi ja oireilee jossain vaiheessa. Kyll\u00e4 siin\u00e4 ollaan sitten kaikki kovilla kun on vaan kestett\u00e4v\u00e4 kaikkien.<\/p>\n

M\u00e4 olen silti niin onnekas. T\u00e4n\u00e4\u00e4nkin on ollut myrskyis\u00e4 ja vauhdikas p\u00e4iv\u00e4, kiukutteluineen ja sotkuineen. Voi ett\u00e4 se on raivostuttavaakin. Eik\u00e4 helpoin lapsista ole tosiaan ollut se oma. Ihme vaihe Mikill\u00e4, liek\u00f6 h\u00e4nkin v\u00e4synyt, on ollut nyt niin kova tahti meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.
\nSilti sain t\u00e4n\u00e4\u00e4n suukottaa monta p\u00e4\u00e4t\u00e4 iltaunille. Seh\u00e4n se on sit\u00e4 onnea, kaiken j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Hyv\u00e4\u00e4 y\u00f6t\u00e4 kaikille!<\/p>\n

-Henna-<\/p>\n

Ps. T\u00e4ss\u00e4 nyt viel\u00e4 linkki siihen jo vanhaan juttuun.<\/a><\/p>\n

Pps: M\u00e4 kuuntelen Jenni Vartiaista ja olen v\u00e4h\u00e4n herk\u00e4ll\u00e4 fiiliksell\u00e4 nyt. Luin tekstin tuhat kertaa, ett\u00e4 voinko julkaista. Kerroinko jotain liikaa. Jos aamulla tuntuu ett\u00e4 nyt meni \u00f6veriksi niin t\u00e4\u00e4 saattaa kadota t\u00e4\u00e4lt\u00e4.:D eli lukekaa nopeasti!;)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tuli lauantain my\u00f6h\u00e4isillaksi kova tarve kirjoittaa Hesarin jutusta, joten t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ollaan. Nyt…<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":2310,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[144,178],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":59,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/4\/2013\/10\/child-treat.jpg","blog_id":4},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/4\/2013\/10\/child-treat.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/posts\/333"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/comments?post=333"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/posts\/333\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2311,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/posts\/333\/revisions\/2311"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/media\/2310"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/media?parent=333"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/categories?post=333"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.meillakotona.fi\/kotiasemalla\/api\/wp\/v2\/tags?post=333"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}