Blogit
Kasvihormoni

Mitenkäs palmusunnuntai meni?

Pääsiäiskranssi_kasvihormoni.fi 1

Täällä blogin keskustelupuolella on ollut ihan hiljaista. Tai melkein, pari hajakommenttia on tullut.

Huhuu, onko siellä ketään? Facebookissa ja Instagramissa (@Kasvihormoni) huoman kyllä eloa, mutta täällä on hipihiljaista.

Huhuu, huhuu!

Meillä oli yllättävän vaitonainen palmusunnuntai virpojien suhteen. Olin varautunut viidelläkymmenellä palkkiolla mutta tuskin hieman yli puolet meni. Lieneekö kyse siitä, että meidän asutusalueella ensimmäisten rakentajien lapset alkavat olla jo ajokortti-iässä ja alle kymmenvuotiaitten lasten määrä on näin ollen vähentymään päin? Vai lieneekö kyseessä yleinen trendi, käydäänkö nykyään virpomassa vain ennalta sovituissa paikoissa?

Kysynkin sinulta pienenä gallupina, että oliko teillä vilkasta virvontapuolella, jos vertaa edellisvuosiin?

Pääsiäiskranssi_kasvihormoni.fi 2

Jyväskylässä pääsi käymään niin, että kaupoista loppuivat höyhenet, joten se kyllä viittaisi siihen, että vitsoja on väännetty. Meilläkin oli tarkoitus tehdä oikea ennätyssatsi vitsoja, mutta höyhenkadon vuoksi junioreilta jäi yksi sylillinen vitsoja koristelematta (koristeltuja tuli ”vain” kaksi sylillistä). Minä väänsin ylijääneistä oksista oveen kranssin, sellaisen keväisen kissakiepautuksen, kotitekoisen auringon. Se killuttelee näissä kuvissa.

Sen sijaan kaikki, jotka tulivat virpomaan, toivat mitä koreampia kevätoksia mukanaan, joten ehkä muut olivat minua nopeampia niiden höyhenten ostamisessa. Kaikki olivat (meidän poikia lukuunottamatta) myös pukeutuneet erityisiin virvonta-asuihin: oli pupuja, kissoja, noitia ja supersankareita. Minut on kasvatettu itäsuomalaiseen perinteeseen eli minun mielessäni virpomassa käydään tavallisissa, siisteissä vaatteissa. Lapsena sain käydä hakemassa virpomispalkatkin karjalaiselta ukiltani vasta pääsiäissunnuntaina, naapurit ja vieraat kyllä antoivat palkan virvottaessa. Trullit kulkivat asuissaan pääsiäislauantaina – ja pikkukepposiakin sai tehdä. Minä en uskaltanut.

Millaisia teillä käyneet virpojat olivat: juhlatamineissa, naamiaisasuissa vai muuten vaan palkkiota kalastamassa? Ja lieneekö jossain vielä tuo ilkeilyperinne voimissaan?

Hyvää pääsiäisviikkoa kaikille!

Pääsiäiskranssi_kasvihormoni.fi 3

 I made a wrath to decorate our front door from leftover willows puffing with catkins. Some feathers to bring spring color for Easter and I can focus on Spring to be rather than the snow whitely covering the ground and hovering in the air.

Kommentit (6)

  1. S

    Meillä kävi rockari, pupu, noitia ja normivaatteisia virpojia. Ikähaarukka noin 6-11 vuotta.
    Omat lapset haluaa olla noitia eli päälle mustaa ja huivia päähän.
    Aiempina vuosina virpojia on ollut vain kolme tai neljä paria. Nyt ilahtuneena huomasin määrän kasvaneen lähemmäs kymmentä paria tai ryhmää.
    Olen itse opettanut lapsilleni tavaksi koristella vitsat kauniiksi ja oksiin pitää laittaa useampaa koristetta, koska sellaisia oksia olisi kiva saada itsekin. Lisäksi meidän mielestämme, jos virvotaan pareittain, jokainen antaa oksan virvottavalle, koska palkkiotakin yleensä annetaan kumpaankin koriin.
    Puolet meillä käyneistä virpojista ei kyllä ollut juuri muuta tehneet kuin vääntäneet vitsat puskista. Puolet taas oli nähnyt vaivaa oikein kunnolla. Huomasin myöskin, että vain yksi pari jätti kaksi vitsaa eli useimmiten virvottiin yhdellä vitsalla ja palkkiota varten ojennettiin parhaimmassa tapauksessa kolme koria 😀
    Noh… hetkellisesti kerkesin miettiä asiaa ja verrata siihen, mitä olen omilleni opettanut, mutta äkkiä kuitenkin heräsin ajatukseen, että palkitsen kaikki virpojat yhtä vitsaa vastaan. He olivat kuitenkin haukkaamassa raitista ilmaa ja lompsimassa kumppareineen ympäri kylänraittia sen sijaan, että istuivat kotona ruudun ääressä. Nyt on maljakossa meillä enemmän ja vähemmän koristeltuja oksia, mutta hienosti on maljakko täynnä ja varmaan lapsillakin hyvä mieli, kun saivat palkkionsa.

    • Sini K.

      Kuulostaa kivalta päivältä – paitsi että koristelemattomia vitsoja? Sellaisesta en ole kyllä kuullut täällä meillä päin, jollei oteta huomioon niitä onnenonkijoita, jotka ovat tulleet rehellisesti ovelle kyselemään palkkion perään ilman vitsaa tai asua, ihan vaan pelkän hyvän vuoden toivotuksen voimin. Kai sekin on jotain? Olisi kiva tietää, mistä päin S olet, kun tavat ovat niin kovin saman kuuloisia kuin täällä Keski-Suomessa!

  2. Tiia

    Täällä ollaan – olen vain kamalan laiska kommentoimaan, mutta lupaan parantaa tapani. 🙂

    Etelä-Pohjanmaalla ei virvottu vielä palmusunnuntaina, vaan tällä trullit jaksavat odotella lankalauantaille. Trulleja käy meillä ihan todella vähän, ihan kourallinen vain. Meidän kylällä ei oikeastaan asu ollenkaan lapsia, joten trullit ovat olleet joko kesämökkiläisten jälkikasvua tai kylällä asuvien lastenlapsia, jotka vierailevat mummulassa pääsiäisenä. Viime vuonna taisi käydä kolme trullia, edellisvuona ehkä viisi. Tytöillä oli pikkunoidan kamppeet päällä, pojat oli pukeutuneet kissoiksi. Edellisvuosina meillä käyneillä pikkutrulleilla oli vanhemmat mukana, mitä pidin vähän erikoisena. Saas nähdä miten tänä vuonna…

    • Sini K.

      Moikka! Niin, kyllä sitä minäkin taidan sun blogisi puolella olla hiljaa… Pohjalaiset tavat ovat mulle hieman outoja (ne saavat minut aina hihittämään kun ovat melkein oikein – mieheni viljelee niitä), joten kerrohan, mitä ne trullit tekevät, virpovat? Vai ihan vaan kepposia tai pekkää palkkioiden pyytelyä? Toivottavasti saatte trullivieraita ensi viikonloppuna!

    • Tiia

      Kyllä ne trullit täällä ihan perinteisesti virpoo: vipsuttavat koristellulla pajunoksalla ja virvon, varvon-runolla. Kauniisti oli koristelu ainakin viimevuotiset vitsat.

      Etelä-pohjalaisista pääsiäistavoista hienoin on kyllä kokon polttaminen – olin viime vuonna jotenkin ihan fiiliksissä. Kylän väki kokoontui yhteen tienmutkaan illansuussa ja valtava kokko tuikattiin tuleen. Turistiin mukavia, kokko lämmitti kylmää iltaa ihanasti, jonkun kyläläisen lapsenlapset kuvittelivat näkevänsä liekeissä noitia. Hieno hetki, joka toivottavasti toistuu myös tänä vuonna.

    • Sini K.

      Aa, aivan, virpomispäivä vaan on eri mutta tapa sama.
      Heitin tuossa juuri miehelle ehdotuksen, josko kävisimme katsomassa pääsiäiskokkoja tänä vuonna. Miehen suku kun on sieltä ”väärältä puolelta Suomea”, pääsisi kokemaan senkin (hihittämään – juhannuksenahan niitä poltetaan, ja virvotaan palmusunnuntaina). Etelä-Pohjanmaalla käydessä tulee aina niin hyvä mieli!

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *