Blogit
Kasvihormoni

Sinin suosikit: hiirenporras

hiirenporras_kasvihormoni.fi-2Hiirenporras. Miten houkutteleva nimi! Kuin luonto itse olisi rakentanut jotain sellaista, mitä pienimmät vipeltäjät tarvitsevat ja joita ne eivät itse pysty saamaan valmiiksi.

Hiirenporras on lempeä saniainen, joka elää lehtomaisissa oloissa luonnossa. Hiirien tikasvaraston ohella tätä sanaiaista voi käyttää kypsennettynä hätäravintona, joten nälkävuosia odotellessa olen päättänyt toimia viisaasti ja siirtänyt näitä sukulaisten metsistä omaan pihaan, ihan vaan varmuuden vuoksi, jos elopaino ei sattuisi muutoin pysymään kohdallaan. Hiirenportaani olen kaivanut vanhempieni lehtometsästä, siellä niitä kasvaa isoja lämpäreitä, valtavia muhkeita pehkoja, kauniina kaartuvia kiehkuroita. hiirenportaat_kasvihormoni.fi etelarinnekevat_kasvihormoni.fi-10Hiirenporras on kaunis kevätkasvi. Kuinka ihanasti se lähtee kerimään lehtiruotiaan auki, kohti korkeutta ja kesää! Lämpimien päivien kohdatessa metsäpuutarhan alun se venyy pikaisesti kohti kesäkorkeutta eikä aikaakaan, kun sen keväänvihreä lehdistö on valmis keräämään auringonenergiaa vuosi vuodelta laajenevan lehtituppaan juurivaraston laajentamiseksi.

etelarinne-22-5-kasvihormoni.fi-6Itse asiassa hiirenporras on helppo saniainen siirtää, sillä se ei tee oikukkaita maavarsia (kuten kotkansiipi), vaan juuret pysyvät kohoavan tuppaan lähettyvillä. Lapiolla saa koko komeuden ylös, kun pistää lavan maan sisään ja vääntää reippaasti. Koska kasvualustan pitää olla multavaan ja kosteutta pidättävää (kuten lehtometsässä), tuppaan siirtäminen ei olekaan sen jälkeen mikään itsestäänselvyys. Napakat varret ainakin katkeavat, joten siirto kannattaa tehdän aikaisin keväällä tai syksystä, jolloin saa saman tien kauniin lehtikasvin omaan varjopihaansa.

hiirenporras_kasvihormoni.fi-3Minä suunnittelin hiirenportaat meidän metsäpuutarhaan, sen varjoisammalle laidalle. Kärräsin ne paikoilleen heti puiden istutuksen jälkeen, mutta en ajatellut asiaa ihan loppuun saakka: Toki puut ovat olemassa ja paikan on tarkoitus olla lehtometsämäinen hedelmätarha. Mutta. Ne puut on vasta istutettu pari vuotta sitten, joten hiirenportaat ovat joutuneet totuttelemaan hyvin vettä läpäisevään ympäristöönsä ilman lehtien tuomaa suojaa.

Hupsis. Alussa hiirenportaita piti siis kastella ahkerasti, onneksi keli on usein puolellani heittämällä taivaalta vettä avuksi.

Ja kyllä ne puutkin sieltä kasvavat, varmasti jo ensi vuonna varjoa on enemmän kuin tällä hetkellä. Nyt mennään vielä sellaisella aavistuksenomaisella lehtometsämäisyydellä – mutta hiirenportaat ovat onneksi kotoutuneet.

kuunlilja_kasvihormoni.fi-5

Athyrium filix-femina brings grateful lightnes amongst the greenery of foilage in the garden. It’s especially charming during the beginning of summer whith bright green appearance of spring. I’m loving it! 

Katso aiempia kasvisuosikkejani näistä postauksista:

Salvia
Harjaneilikka
Kirjopikarililja
Kuunlilja

Täpläimikkä
Tulppaanit
Pikkusydän
Posliinihyasintti

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com

Kommentit (6)

  1. Suvikummun Marja

    Ihanan vihreitä ja vehreitä kuvia
    Nytpä pitääkin hakea metsästä tuota hiirenporrasta mun metsäpuutarhaan, kotkansiipiä siellä jo onkin. Ruotsissa Zetasilla käydessä aina taistelen itseni kanssa, siellä on myytävänä vaikka mitä ihania saniaisia, mutta kun ne vaativat talvisuojausta Ruotsissakin…..
    Japaninhiirenportaan olen saanut säilymään monta vuotta. Ihana pieni sanainen, jolla on puna-harmaat lehdet.

    • Sini K.

      Kotkansiivet ja hiirenportaat eivät ulkonäöllisesti eroa toisistaan niin kovasti, hiirenporras on ehkä vähän laakeampilehtinen eikä tietysti tee niitä kotkansiipien siemenvanoja keskelle. Kotimaisina kasveina molemmat selviävät hyvin meidän ilmastossa, jopa vähän rujompiin olosuhteisiin siirrettynä (kuten meillä).

      Googlasin äkkiä ja huomasin, että japaninhiirenporras näyttää viehättävälle, ne sopisi hyvin vaikka tämän isomman version reunalle.

  2. Eeviregina

    Ihana vihreys noissa kuvissa. Ja ihan lohduton näkymä ikkunoista, lunta tupruttaa vielä ihan täysillä! Siltikin, oikein ihanaa naistenpäivää sinullekin!

    • Sini K.

      Kaunista naistenpäivää sinnekin päin! Meilläkin sataa lunta ihan taivaan täydeltä. Monesti olen huomannut, että meillä tulee lunta eniten juuri maaliskuussa, olisi kiva tietää, mistä moinen mahtaa johtua?

  3. Kati

    Todella kaunis istutus! Nyt on mun makuun istutus! Mistä sun taimet on? Onko nämä luonnosta siirretty (ei siis mikään moraalisaarna kysymys, vaan ihan vaan neutraalisti kysyn)? 😀 😀 😀

    Harmitti jälkikäteen, kun huomasin, että säkin olit ollut sillä bloggaajatapahtumassa. Ois ollut tosi kiva tavata. En ole sua missään bloggaajatapahtumassa aiemmin nähnyt. Ja kuitenkin vuositolkulla jo kommentoitu. Joku toinen kerta! 🙂

    • Sini K.

      Taimet on vanhempieni pihasta, tai heidän pienestä lehtometsiköstä. Uskaltauduin siirtopuuhaan siitä huolimatta, että niillä main on iso armeija lehtokotiloita, vaikuttaa siltä, että jäivät asustamaan sinne alkuperäisille nurkille.

      Eiköhän me ehditä nähdä jossain yhteistapahtumassa. Jos ei muuta, niin koetan liikkua pitkällä kesälomallani sen verran ympäri Suomea, että pääsisin tervehtimään joitain tuttuja – ja sinuakin vaikka siinä samalla, jos satut olemaan vapaana!

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *