Blogit
Kasvihormoni

Elämä helpommaksi: Hankala nurkka istutuksille

kukkapenkki_kasvihormoni.fi-1Täällä on uurastettu hiki hatussa ja sade takissa, kun piha kuudennen kesänä myötä alkaa kasvaa täydeksi ja pitää aloittaa kasvien uudelleenjärjestelyt. Teidäthän: viisi vuotta on aika kriittinen aika sille, että se pieni perennantaimi on saavuttanut maksimikokonsa ja puupäätarhuri huomaa, että nyt pitää tehdä lisää tilaa.

Vaihtoehtoja jää kaksi: pistää ylimääräiset taimet kiertoon tai tehdä pihaan uusi kohta, johon ne siirtää.

Minä olen tehnyt tänä vuonna molempia.

KukkapenkinperustaminenKukkapenkin perustaminen

Ajattelin tehdä meidän yläpihan aurinkoiseen nurkkaan yhden uuden kukkapenkin, sillä nurkka on oikeastaan aika hankala hoitaa ja kaiken lisäksi se on tarpeeton nurmipläntti. Meinasin käyttää maailman nopeinta kukkapenkinperustamiskeinoa eli penkin kasaamista suoraan nurmen päälle (ohjeet täällä), mutta kuinka ollakaan, nurmen alla ei ollutkaan riittävästi multaa alkutilanteessa. Ihmetys oli kova, sillä seurasin itse vierestä, kuinka kauhakone kokosi muhevan kerroksen multaa yläpihalle, mutta ilmeisesti se on alun perin ollut kovin ilmavaa ja tiivistynyt ajan oloon reiluksi kymmensenttiseksi kasvualustaksi.

Täytyi siirtyä siihen perinteisempään tapaan tehdä kukkapenkki – eli kaivamishommiin.

Kukkapenkkini syntyi näin:

  1. Hahmottelin kukkapenkin etureunan vesiletkun pätkän avulla.
  2. Kanttasin nurmen reunan mukaisesti ja poistin nurmituppaat. (Tässä vaiheessa selvisi, että kasvualusta ei ollut riittävä ja jouduin syventämään multatilaa. Toin paikalle tuon kuvissa näkyvän pressun helpottamaan maanvaihto-operaatiota.)
  3. Asettelin alueen etureunaan kivireunuksen, joka helpottaa suunnattomasti sekä nurmen leikkaamista että kukkapenkin siistinä pitämistä.
  4. Kaivoin samalla olemassa olevan mullan talteen ja kalkitsin sen.
  5. Syvensin multatilaa lapionpiston syvyiseksi, montusta tuleva hiekkamaa siirtyi meillä keittiötarhan polun pohjiksi.
  6. Täytin montun pohjan väärin päin käännetyillä nurmituppailla. Lisäsin näiden päälle vanhan mullan, ostomullan, hiekan ja kalkitun kompostin sekoitusta. Pionien, kärhöjen ja punahattujen kohdalle en laittanut turvepitoista multaa, jotta talvimärkyys ei vaivaisi niitä.
  7. Siirtelin vanhat kasvit uusille paikoilleen ja istutin syksyn taimialesta hankitut uudet kasvit koloihinsa. Kastelin jatkuvasta sateesta huolimatta istutukseni.
  8. Peitin pinnan vielä rikkaruohottomalla ostomullalla. Tähän istutan sipulikukkia ja lisään pinnalle kymmenisen senttiä rikkaruohotonta pussimultaa. Pinnan pussimultakerroksella vältän maassa olevan siemenpankin räjähtämistä kasvuun nyt, kun multapintaa on möyhennetty.

Kukkapenkki kohotti vanhaa maanpintaa viitisentoista senttiä ja maan alla on kasvualustaa 30-50 senttiä kohdasta riippuen. Raviteiden ei pitäisi loppua tällä kertaa kesken!

kukkapenkki_kasvihormoni.fi-4Mitä istutin?

Penkki on suunniteltu niin, että se näyttäisi hyvältä läpi vuoden, sillä tämä kohta pihaa näkyy meidän sisääntuloon.

Etualalla on pensaita: hidaskasvuista sinikataja ’Blue staria’, syyshortensia ’Grandifloraa’ ja keltajapaninangervoa.

Aurinkoisella perenna-alueella kasvaa muutama tänä kesänä hankkimani pioni (mm. ’Coral charm’), liian varjossa kasvaneet ja siirtoa anoneet vaaleanpunaiset ritarinkannukset sekä nyt kukkaan puhkeava valkoinen syysleimu.

pallohortensia_Kasvihormoni.fi-11Siirsin alueelle myös aivan liian varjossa kasvaneen ja vaaleanpunaisia palloja kasvattavan pallohortensian, jonka nimeksi muistelen ’Invincibelle’. Toivottavasti se talvehtii siirrosta huolimatta hyvin ja lähtee tässä kohtaa pihaa hyvään kasvuun. Vähintään parempaan kuin aiemmassa kasvukohdassaan. (Voin tarvittaessa luopua muista kasveista, jotta tämä kaunokainen saa tilaa elää runsaana.)

Penkin etulaidan istutin täyteen samaa tuoksukurjenpolvea ja peittokourjenpolvea, jota koko etupihan reunus kasvaa. Sen sitruunainen tuoksu on ihanan piristävä ja koko etupihan ilme on yhtenäinen, kun kokonaisuutta reunustaa yksi yheteinen kasvireunus.

kukkapenkki_ostotaimet_kasvihormoni.fi-1Oman pihan jakotaimien väleihin laitoin – tietysti – taimikaupoilta mukaan tulleita herkempiä kasvatusyrityksiä, kuten yllä näkyvät pienet kärhöntaimet. Laskeskelin, että olen istuttanut tällaisia syysalekärhöhankintoja pihaan arviolta reilu parikymmentä ja näistä vain noin viisi on pysynyt hengissä. Toiveena on, että näistä tämän syksyn hankinnoista ainakin yksi jäisi henkiin, tällöin olen tyytyväinen. Onneksi kasvit ovat poistohintaisia, niin pettymykset menetyksistä eivät tunnu liiaksi rahapussissa.

Jos joku osaa takuuvarman keinon kärhöjen istutukseen, saa tulla ensi kesänä neuvomaan minua kädestä pitäen! Vuosien tutkimisesta, ohjeiden orjallisesta noudattamisesta ja kasvatuskokeilusta huolimatta minä saan aikaiseksi lähinnä paleltuneita yksilöitä ja kukkimattomia lehtiköynnöksiä. Tämä on selkeästi puupäätarhuria viisaampien kasvi.

kukkapenkki_kasvihormoni.fi-2Syyssateet huuhtoivat alueen siistiksi multaroiskeista, nyt jännitän, miten istutetut kasvit juurtuvat uudelle paikalleen ja selviävät ensimmäisestä talvestaan. Kasvuvoimaa pitäisi tästä penkistä riittää tulevina vuosina, kunnes viimeistään viiden vuoden päästä ollaan jälleen tilanteessa, että nurkka on aivan liian täysi. Sillon tähän pitää valita pari lajia, jotka saavat jäädä muiden siirtyessä taas uuteen paikkaan.kukkapenkki_kasvihormoni.fi-3

The plants are getting bigger in our garden which means changing conditions. I digged a new border where I transplanted some of the sunny spot plants that were shaded elsewhere. The border is still missing the bulbs for spring time. In the end, I’ll top the area with soil that has no seeds in it, that way it’ll be easier to weed it the oncoming years.

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com

Kommentit (4)

  1. Katja/Päivänpesän elämää

    Noin se menee istutusten kanssa. Upean pinkki hortensia!

    • Sini K.

      No totta turiset! Luulen, että sama kokemus löytyy tuhansilta pihanlaittajilta.

  2. Heli

    Hei,
    takuuvarma keino saada kärhö kasvamaan on ilmoittaa sille, että jos et tänä kesänä kuki , joudut kompostiin. Viisi vuotta hoitelin kituvaa sinistä jalokärhöäni, joka kasvoi kituliasta vartta, mutta ei kukkinut. Sitten todellakin juttelin sille, että tämä vuonna en edes kastele, vaikka kuivuisit siihen paikkaan. Komposti odottaa, jos et nyt kuki. Kasvaa männyn juurella aurinkoisella ja suojaisalla paikalla. Kerran sitten kävelin lenkiltä tullessa kotiin päin ja huomasin, että koko männyn oksisto kukki sinisenään. Sen jälkeen on ollut pakko leikellä versoja rankalla kädellä, ettei mänty raukka kuristu kokonaan. Nyt kärhö kasvaa ja kukkii aivan villinä ja joudun leikkaamaan alas joka toinen vuosi. Sitä ei saa hengiltä millään Jos ei siis maanittelu auta, suosittelen uhkailua. Sama tepsi myös alppiruusuun. Heitin sen suutuspäissäni 10 vuotta sitten kompostiin ja siellä on nyt 1,5 metrinen kaunotar

    • Sini K.

      Ha, tätä keinoa käytänkin ensi vuonna! Mulla suurin ongelma on ollut, että unohdan aina, mihin kohtaan kärhön laitoin. Mutta jos näen yhdenkin alun, alan heti puhua sille uhkaavasti. Ensi vuonna minulla onkin sitten upeita kärhökuvia blogi pullollaan. 🙂

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *