Vaivattomasti vihreä piha – siirtonurmi asennettu

Nyt pihaprojektimme otti jättiloikan eteenpäin! Saimme laitettua siirtonurmen paikoilleen pari viikkoa sitten (blogikirjoitukset tulevat eetteriin noin 2-3 viikon viiveellä). Onneksi ehdimme tehdä homman juuri ennen näitä syksyn sadepäiviä.

Siisti Piha Oy toimitti sopimuksen mukaisesti maanantaina yhdeksän lavallista siirtonurmea sekä pari suursäkkiä kuorikatetta. Lisäksi tilasin keskikokoisen säkin asennushiekkaa reunakivetysten alle sekä rajauksiin sopivaa EverEdgeä, josta kirjoitusta vielä myöhemmin. Oli kätevää, kun yhden sivuston kautta voi tilata kaiken tarvitsemansa!

Sitten alkoikin parin päivän jumppa! Onneksi isäni ja hänen vaimonsa olivat auttamassa, sillä kahteen pekkaan ei oltaisi saatu tätä määrää nurmea asennettua.

Alkuperäinen ajatukseni oli laittaa takapihalle kunttaa, sillä se tulee olemaan sellaista aluetta, jolla ei juuri oleilla ja sille osalle pihaa ei ole muutenkaan juuri käyttöä. Kuntta on kuitenkin sen verran arvokasta, että mieheni sanoi suunnitelmalle jyrkän ein. Hänen ehdotuksensa oli, että mieluummin laitetaan nurmea, joka on kuusi kertaa kunttaa halvempaa ja sitten sijoitetaan rahat laadukkaaseen robottiruohonleikkuriin.

Laitoin tilaukseen 440 neliötä siirtonurmea. Olin mitannut pihamaan kahteen kertaan ja olin varma, että nurmea on juuri sopiva määrä. Olin nimittäin usein ihmetellyt, että Raksakimppa-ryhmässä on myynnissä aika suuriakin määriä ylijäämää siirtonurmesta. Toisena päivänä näytti kuitenkin uhkaavasti siltä, että kyllä meilläkin ylijäämää on – ainakin 20-30 neliötä ellei jopa hieman enemmänkin. Tajusin, että olin ottanut mitat seinästä eli en ollut vähentänyt sokkelin vierustan mittaa. Lisäksi vähentämättä jäi kukka-altaiden alat sekä puttigreenin ala, joista tuli yhteensä jo lähes 20 neliötä.

Yhdeksi haasteeksi meille muodostui rajalla oleva rinne. Pohjoispuolella tonttimme rajoittuu yksityisen omistajan talousmetsään. Olin häneltä aikaisemmin kysynyt, että sopisiko rajalle laittaa tuija-aitaa näkösuojaamaan tonttiamme läheiseltä polulta, mutta hän oli ajatusta ehdottomasti vastaan. Rajalinja on näyttävä ja mitään istutusta ei saa tehdä rajan läheisyyteen. Tuijatkin olisi istutettava vähintään 70 senttiä rajalta meidän tontin puolelle, jotta rajalinja näkyy. Puuuh…

Päädyimme nyt siihen, että koska siirtonurmea jäi sen verran yli, niin laitoimme sitä nyt rohkeasti rinteeseen, myös sinne naapurin puolelle. Nyt se naapurin puoli ei ala kasvamaan niin helposti lepän alkuja ja muuta ei niin toivottua kasvillisuutta, mitä jouduimme perkaamaan rajalta pois ennen multien levittämistä. Saa nähdä mitä naapuri on mieltä meidän vajaan parin sadan euron lahjoituksesta hänen mailleen. Noh, nyt ainakin rajalinja näkyy selkeästi, jos vielä ajamme nurmen siitä säännöllisesti.

Meillä meni aika lailla kaksi pitkää työpäivää laittaa 440 neliötä siirtonurmea paikoilleen. Jokainen rulla painoi noin 15-20 kiloa, joten loppuviikosta kyllä tiesi taas pihahommia tehneensä! Isäni vaimolla Eijalla oli sormet kovilla, sillä hän laittoi insinööritarkasti rullien saumakohdat hyvin yhteen ”nipistystekniikalla”.  Eli niin, että nurmea ei jää multakerrosten väliin, vaan multaosat ovat tiiviisti toisiaan vasten. Ja sitten vain kastelua, jota siirtonurmi vaatii runsaasti juurtuakseen! Ja taas pohditaan paljonko on paljon 🙂

Mutta nyt silmä niin lepää kauniilla nurmialueella! Naapuritkin kävivät vuoron perään ihastelemassa nopeasti valmistuvaa kaunista lopputulosta. Se onkin siirtonurmen etu ja koiraperheessä oikeastaan ainoa järkevä vaihtoehto, sillä muutoin piha olisi ollut useamman viikon käyttökiellossa nurmen kasvatuksen vuoksi.