Aurinko ja kuu
Aurinko ja kuu

Zanzibar, Afrikan tuulia ja rappioromantiikkaa

Olimme lomalla Zanzibarissa, Tansanian rannikon saarella. Pitkästä aikaa sain kokea lomalla tunteen, että nyt olen kaukana, maailman äärissä, kulttuurien risteyskohdassa. Nautin siitä tunteesta. Seikkailun mahdollisuudesta ja minulle uuden tutkimisesta.

Suoraan sanoen odotin Zanzibarin olevan turistisoituneempi. Olin antanut itseni ymmärtää, että sillä on pitkät perinteet turismissa. Siirtomaavallan aikaan rakennettu pääkaupunki viittasi siihen, että siellä on jo jonkinlainen infrastruktuuri. Mutta eipä ollut. Saari oli autenttinen, turismi ei ollut vielä pilannut sitä ja lapsille kohde oli ehkä aavistuksen liiankin eksoottinen. Kulkeminen saarella onnistuu takseilla tai vuokraamalla oman auton (johon emme lähteneet, koska vasemmanpuoleinen liikenne), joten saaren tutkiskelu omin avuin vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja uskallusta.

Saaren ehdottomasti mielenkiintoisin paikka oli mm. Englannin siirtomaavallan aikaan rakennettu Stone Town (Zanzibar Townin vanha osa), sokkeloinen kivikaupunki länsirannalla, jonka tutkimisessa ei kartat auta ja ensivisiitti kannattaa ehdottomasti suorittaa valoisaan aikaan. Kokemukseen kuuluu eksyä ja hämmentyä. Alue ei ole kovin suuri. Arabimaista, Englannista ja Intiasta vaikutteita saanut afrikkalalinen kaupunki on täynnä menneen ajan rakennuksia, upeita ornamentteja ja ovia. Kaikki ovet ovat erilaisia ja johtavat sisäpihoille, romahtaneisiin rakennuksiin, yksityisiin asuintiloihin suoraan kadulta ja paikkoihin, jota on varmasti edes vaikea arvata. Muutamaa rakennusta lukuunottamatta, talot ovat enimmäkseen raunioitumisvaiheessa. Niissä on selvästi asuttu niiden rakentamisesta saakka, vedetty sähköjä seinän läpi ja putkia vettä varten, mutta muuten taloihin ei olla koskettu. En voi olla miettimättä, että jatkaako kaupunki vain rapistumistaan kunnes se hajoaa, vai auttaako nouseva turismi niin, että historiallista ja vaikuttavaa kaupunkia voisi alkaa kunnostamaan. Zanzibar haluaa itsenäistyä Tansaniasta. Nyt sillä on vain autonomia, vähän niin kuin Ahvenanmaalla.

Muutoin saarelta löytää monenlaista maisemaa. Pohjoisessa ja etelässä löytyvät upeat postikorttirannat, saaren keskellä on viidakkoa ja maustevijelmiä. Saaren ympärillä taas on lukuisia pikkusaaria, kaunista korallia eli täydellisiä vene- ja snorklausretkikohteita.

Ruoka on sekoitus arabi-intialais- afrikkalais-fuusioruokaa. Kasvisruokaa on hyvin tarjolla myös. Tykkäsin, mutta mereneläväosasto oli pettymys. Se oli usein pakastettua tai ylikuivaksi kypsennettyä. Zanzibar Townissa on kyllä muutama upea ja kehuttu ravintola. Kerron meidän tarunomaisesta kokemuksestamme suraavassa postauksessa.

Lopuksi vielä minä ja Baobab

Kommentit (1)

  1. Clara

    Mielenkiintoinen postaus kiinnostavasta harvinaisemmasta matkakohteesta

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *