Blogit
Aurinko ja kuu

pysähdys

Taitojen karttumisen ja inspiraation siivittämänä  luulen, että  tänä talvena tulee monta palmikkoa.
Haaveilen paksuilla puikoilla ja paksulla langalla tehdyistä palmikoista.
Vieläkin paksummista palmikoista, kuin tämä poikaselle tuleva pipo.
Sitä on nyt ilmassa. Piilomajallakin tekeillä. Kiitos vaan innostukseni vahvistamisesta.
Minulla on selkeä tarve keskittyä, rauhoittua, pysähtyä.
Opetella vain olemaan.
Huomaan, että ainoa asia, joka saa minut pysähtymään on neulominen.
Silloin maltan istua sohvan nurkassa ihan muuten vaan, istua poikasen vieressä kunnes hän nukahtaa ja levähtää, kun väsyttää.

Kommentit (0)

  1. Nonna

    Ihanalta näyttää! Minäkin olen aloittelija palmikoiden kanssa, ja olin yllättynyt kuinka helppoa se onkaan!

  2. Satu

    Pysähdys on aina välillä paikallaan ja ihanaa, että löytää sen juuri itselle oikean tavan onnistua siinä pysähtymisessä. Palmikkotalvi kuulostaa kivalta! 🙂

  3. eilen tänään huomenna

    Ah, kohta minäkin palmikoin, ihan varmasti kyllä juu…koskaan en ole koittanut, mutta kyllä kai minäkin opin jos se kerran suht yksinkertaista on…

  4. piilomaja

    Se ON yksinkertaista! Olen iloinen jos kirjoitukseni toimi edes pienenä kannustuksena.
    Hyvää näyttää tulevan.

  5. HUVIlassa

    Meidän lasten lempinäky on kuulema se että istun ja neulon sukkaa… (?!)
    Nautiskele neulomisrauhoituksesta!

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *