Blogit
Aurinko ja kuu

melkein, muttei ihan kuitenkaan

Haluaisin, että tänään voisin kirjoittaa siitä, miten nuo koivut tuolla maisemassani vihertävät latvoistaan, mutten voi.
Voisin, jos vähän narraisin.
 Ne vihertävät kyllä, mutta eivät latvoistaan ja sillätavalla, kuin ne kirkkaan aurinkoisena kevätpäivänä tekevät.
Nimittäin se nimenomainen päivä, kun näin tapahtuu, on minulle mekityksellinen.
Silloin on lupa aloittaa kesäelämä tai ainakin sen fiilistely ja ehkä suunnittelukin jos jotain suunniteltavaa on.

Ovet auki, lapset pihalle vaikka alasti. Paljon lapsia.  Paljon jätskiä ja ihanaa ruokaa. Liehuvia hameita ja varvastossuja.Valvotaan jos valvotaan ja kutsutaan ystäviä pihajuhliin. Retkiä ja loikoilua. Nukkumista ja paljon, paljon naurua.
Sitä toivon tältä kesältä.

Oikeastaan myös toivoisin, että tänä kesänä ei olisi mitään suunniteltavaa.
Kuitenkin meillä on iso remontti tiedossa ja töitäkin. Minulla vähemmän. Miehellä enemmän.
Ne luultavimmin vaativat vähän suunnittelua, mutta eivät vie kuitenkaan koko kesää.

Kommentit (0)

  1. eilen tänään huomenna

    hassua, miten juuri ennenkuin puu alkaa vihertää se punertaa. Jossain vaiheessa ei tiedä onko puu punaisempi vai vihreämpi. Vihreä puskee punaisen läpi.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *