Joulukalenterin 24. luukku

amaryllis

En voi kuin ihailla  ’Flaming Striped’ -amaryllikseni ajoitusta! Se on täydellinen! Kolmesta kukkavarresta kahden nuput alkoivat avautua eilen, ja tänään ne olivat jo apposen auki. Kukkien väritys muistuttaa raikasta piparminttukaramellia.

Kukka on juhla-asussaan nyt aattona, mutta saa nähdä kuinka kauan kukinta kestää. Meillä on nimittäin nyt aika lämmintä, kun leivinuunia on lämmitetty kahtena päivänä peräkkäin jouluruokien valmistamiseksi. Viimeisenä arinalla on hautumassa itse kasvatetuista potuista tehty perunalaatikko, jota ryhdymme pian maistelemaan muiden joulupöydän antimien lisäksi.

Oikein hyvää joulua!

 

 

Joulukalenterin 7. luukku

hillopurkit-1

Minulla on hyasintteihin jonkinlainen viha-rakkaussuhde. Hyasinttien kukat ovat minusta todella suloiset ja niissä on upea tuoksu. Toisaalta hyasinttiparfyymi tuntuu nenääni niin vahvana, että alan niiskuttaa heti, kun tuon kukan sisälle. Pidempi oleskelu hyasinttien tuoksussa saa aikaan päänsäryn ja huonon olon.

Tyydyn siis nauttimaan hyasinteista vain kylmällä kuistillamme. Viileässä ilmassa kukkien tuoksu kesyyntyy mukavan miellyttäväksi, ja lisäksi pakkasen jähmettämät kukat kestävät kauniina paljon pidempään kuin sisätiloissa.

Istutin tänään kuistin koristeeksi kaksi perinteisen vaaleanpunaista hyasinttia. Irrotin ne muovipurkeistaan ja istutin sipulit multapaakkuineen lasitölkkeihin.

Lasitölkeistä saa muuten todella helposti lisämaljakkoja ja -kukkapurkkeja, joita näin juhla-aikaan tuntuu tarvittavan enemmän kuin tavallisesti. Purnukoita voi muokata mieleisekseen vaikkapa maaleilla, teipeillä tai tapetinsuikaleilla. Näiden minun tölkkieni päälle on liimattu paloja vanhasta, jo repaleiseksi kuluneesta pitsiliinasta.  Ne ovat kauniita myös ledvaloilla valaistuina.

Mukavaa keskiviikon jatkoa!

Joulukalenterin 5. luukku

Huonekuusi eli norfolkinaraukaria on viime vuosina noussut huonekasvisuosikiksi ja varsinkin näin jouluajan trendikasviksi. Jopa lähiruokakauppamme pienellä kukkaosastolla on muiden joulukukkien joukossa myynnissä somia, heleän vihreitä huonekuusien taimia.

huonekuusi

Huonekuusi varjostaa mukavasti aurinkoista ruokasalia. Sen vieressä oleva patteri on vain harvoin päällä, sillä lämmitämme paljon puilla.

Minun huonekuuseni on noihin nätteihin pikkukasveihin verrattuna aikamoinen rötkäle. Se on ainakin 15 vuotta vanha ja niin suuri, että se täyttää ruokasalimme etelään päin olevan ikkunan melkein kokonaan. Aivan viime vuosiin saakka se on viettänyt kesät ulkona mökillä, mistä se selvästi nauttii, mutta nyt tuo roikale ei enää mahdu latvaa taittamatta auton kyytiin.

Huonekuuseni on muuttunut vanhetessaan yhä rujomman näköiseksi, mutta se on silti minulle tärkeä. Olen salaa vähän ylpeä, että olen saanut sen menestymään näin pitkään jopa kerrostalon rutikuivassa huoneilmassakin – salaisuus on ahkera suihkuttelu talviaikaan. Nyt asumme vanhassa puutalossa, jonka nurkissa vetää. Huonelämpötila pysyttelee noin 19–20 asteessa.  Nämä olosuhteet tuntuvat sopivan huonekuuselle oikein hyvin. Aikoinaan sitä kasvatettiinkin herraskartanoiden viileissä saleissa. Kartanokasviksi huonekuusi sopii myös kokonsa puolesta. Vanhetessaan se tarvitsee harottavine, hieman alaspäin kaartuvine oksineen aika paljon tilaa.

huonekuusi1

Huonekuusen kauniisti kaartuvat oksat ovat pehmeiden neulasten peitossa.

Minun pikkupuuni kasvattaa joka kesän lopulla uuden oksakerroksen. Oksien määrä on kuitenkin pysynyt vuosikausia samana, sillä myöhemmin syksyllä kuusi on aina kuihduttanut alimman eli vanhimman oksakerroksensa.

Jouluksi huonekuuseni saa oksilleen pieniä kultaisina kimmeltäviä käpyjä. Sen oksat ovat paljon taipuisammat kuin perinteisellä joulukuusella, joten käytän vain kevyitä koristeita.

Lisätietoa huonekuusen hoidosta löydät Meillä kotona -sivustolta klikkaamalla tästä.