Perunoita istuttamassa – tänä vuonna viljelen 10 pottulajiketta

perunoita munakennossa

Olen huomannut, että isoissa munakennoissa on kätevää idättää perunoita. Kuvassa lajike ’Allians’.

Huh, olihan urakka! Istutin perunoita urakkahommana yhden naisen voimin. Mies on nyt kevään aikana niin paljon työmatkoilla, että minun piti laitella perunat maahan tällä kertaa ihan itsekseni, jottei istutus venyisi liian myöhään.

Vaikka olenkin aiemmin parjannut akka-auraa (postaus siitä täällä), käy pottumaan laitto sen avulla aika vikkelään. Harmi vain, että vempelettä käyttämään tarvitaan kaksi henkeä.

perunoita istuttamassa Hupin kanssa

Hupi-koira on innokas kaikissa kasvimaan töissä, kuten kuonosta näkyy.

Tänä vuonna kokeilen taas muutamia uusia perunalajikkeita. Raijasin niitä viisi pussillista Tukholman Nordiska Trädgårdar -messuilta. Pottufirma Larsvikenin osastolla kävi niin kova kuhina, että ei meinannut sekaan mahtua. Pottu taitaa nyt olla kovassa nosteessa ainakin Ruotsissa.

Intouduin tilaamaan muutaman lajikkeen myös Hyötykasviyhdistykseltä, joka on viime vuosina tarjonnut mukavan valikoiman herkkuperunoita.

Osa siemenperunoista on omaa satoa. Olen pannut syrjään aina osan edellisvuosien sadosta ja säilyttänyt ne erillään syömäperunoista perunakellarissamme. Aina, paitsi viime syksynä.

perunoita valmisteluja

Koska lajikkeita on monta, merkitsen niiden kasvupaikat huolellisesti pottumaalle.

Perunakellarissa penkoessani huomasin, että minulle on käynyt nolo moka: Olemme syöneet talven aika siemenperunatkin! Onneksi sentään suosikkiani ’Vanha Musta’ -maatiaista oli vielä riittävästi jäljellä. Löysin siemenperunoita myös ’Arran Victory’ -lajikkeesta, mutta esimerkiksi ’Laivaperuna’, ’Mandel’ ja ’Norjan Punainen’ ovat menneet parempiin suihin. Kyllä harmittaa näin amatöörimäinen !

Tänä vuonna erilaisia perunoita on siis sattuneesta syystä suppeampi määrä kuin viime keväänä. Nyt lajikkeita on kymmenen:

  • Allians*
  • Queen Anne*
  • Arran Victory
  • Inca Bella
  • Vanha Musta
  • Blå Congo
  • Linzer Delikatess
  • Pink Fir Apple
  • International Kidney*
  • Charlotte

Tähdellä merkitsemiäni lajikkeita kokeilen tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

Olisi hauska kuulla, jos sinulla on näistä minulle uusista tuttavuuksista jo kokemusta!

 

Istutin sipuleita ruukkuihin, kuinkas sitten kävikään?

Muistatko, kun istutin joulukuun alussa läjän sipuleita ruukkuihin kuistillamme?  Jos et, niin kurkkaa tänne.

Nyt kukkivat muhkeat pionitulppaanit, joiden hyvin kerrannaiset kukat alkavat vähitellen levittäytyä kokonaan auki. Niiden kanssa kukkii myös muutamia liljatulppaaneita. Sitten sipulikukkaruukkujen h-hetket ovatkin tältä vuodelta ohi.

sipuleita pionitulppaani (1)

Pionitulppaanit ovat viimeisiä kukkijoita.

Olen koko kevään ajan äimistellyt ja ihastellut, että kevätsipulikukkaruukkuni näyttävät niin kivoilta kuistilla. Krookukset kukkivat auringonkeltaisina jo huhtikuun alussa, sitten kuun loppupuolella tulppaanit alkoivat nousta näkyviin. Ensimmäiset vaaleanpunakukkaiset tulppaanit ovat jo aivan räjähtäneitä, koska aurinkoinen kuistimme lämpenee nyt nopeasti, mikä vauhdittaa kukintaa.

sipuleita liljatulppaani (1)

Istutin jokusen liljatulppaanin sipulin samaan ruukkuun pionitulppaanien kanssa.

Kokeilin kevätsipulikukkien ruukkukasvatusta nyt ensimmäistä kertaa, ja olin jotenkin skeptinen sen suhteen, onnistuisiko kokeilu kylmällä kuistilla lainkaan. No, onnistui ja ei onnistunut.

Tässä muutama huomio yrityksestäni.

Istutustiheys

Krookuksista opin, että sipuleita olisi saanut olla astiassa vielä tiheämmässä niin, että ruukku aivan pursuaisi niistä. Krookusten lisäksi ajattelin seuraavan kerran kokeilla myös muita matalia kevätsipulikukkia. Vaikkapa helmililjat ja matalat laukat tai erilaiset pikarililjat voisivat näyttää kivoilta ruukuissa.

Kastelu

Toinen kompastuskivi oli kastelu. En oikein tiennyt, kuinka paljon ruukkuja olisi pitänyt kastella talvetuksen aikana ja sitten kun sipulit alkoivat kasvaa. Osa tulppaaneista kuihdutti nuppunsa, joten ne varmaankin saivat liian vähän vettä. Aloin kastella ruukkuja vasta keväällä.

Toisaalta pionitulppaanien lehdet kasvoivat pitkiksi ja ne lurpottavat nyt rumina pitkin ruukun reunuja. Ehkä ne siis saivat liikaa vettä?

Sipulikukkaruukkujen kosteus säilyisi varmasti paremmin, jos ruukut viettäisivät talven ulkona ja saisivat sadetta ja luntakin päälleen.

sipuleita vedenpuute (1)

Nämä tulppaanit olisivat varmasti tarvinneet enemmän kosteutta.

Lisää sipuleita

Joka tapauksessa olen lopputulokseen ihan tyytyväinen ja aion tehdä uusia ruukkuistutuksia taas ensi syksynä. Luulen, että valitsen silloin pionitulppaaneja, ja ehkä lisäksi myös enemmän matalia kevätsipulikukkia. Olisi kiva saada nauttia kukista kuistilla jo silloin, kun ulkona on vielä harmaata.

 

 

 

Viikonlopputarhurin linkkilauantai

Aurinkoista huomenta! Pienen tauon jälkeen on taas aika linkkilauantaille. Niiden joukossa on muutama puutarha-aiheinen näyttelyvinkki lähipäiville ja -viikoille sekä viimeisenä koskettava video Pearl Fryarin topiaaripuutarhasta.

linkkilauantaille maasta nousevia raparperin alkuja.

Raparperi on ensimmäisiä kevään merkkejä mökkipuutarhassa. Kuva on viime viikonlopulta.

  1. Video perhosen kuoriutumisesta
  2. Ihana Helsinki – Kierrätettävä kukkateosnäyttely 
  3. Video tuhatjalkaisten marssista 
  4. Kiertele englanninsinililjojen (Hyacinthoides non-scripta) keskellä 
  5. Vihertaidetta Keravalla 
  6. 8 x Piet Oudolfin suunnittelema puutarha 
  7. Yle Areenan puutarhaohjelmien paketti 
  8. Uusin mehikasvivillitys 
  9. Hyötykasviyhdistyksen erikoisperunavalikoimat 
  10. Video hylätyistä taimista perustetusta topiaaripuutarhasta