Postcards from Transylvania 2/2

Matkasin viime joulukuussa Romanian Transylvaniaan tutustumaan Tiscan mattotehtaaseen ja mattojen tekoprosessiin. Matkaan sisältyi myös vierailuja lähellä Sibiun kaupunkia sijaitseviin kohteisiin. Ajattelin koota muistoja vielä toiseen postaukseen, keskittyen nyt Sibiun lähialueisiin ja Romanian maaseutuun.

Astra Museum

transylvania-6474

transylvania-6483

transylvania-6498

transylvania-6534

transylvania-6521

Vierailimme Sibiun lähellä olevassa Astra Museum ulkoilmamuseossa, jonne oli koottu perinteisiä romanialaisia taloja (vaaleansinisiä) sekä tuulimyllyjä. Ihailin kauniita luontomaisemia ja yritin olla liukastumatta kiemurtelevilla luontopoluilla. Mieleenpainuvinta taisivat olla kovaan ääneen kaakattavat ankat. Kesällä tämä on varmasti todella viehättävä paikka.

Tichindealin kylä

transylvania-6657

transylvania-6667

transylvania-6675

transylvania-6685

transylvania-6715

Erityisesti tämä näkymä pikkukylästä jäi mieleeni ^

tisca_rugs-6694

tisca_rugs-6696

Koko reissun mieleenpainuvin kohde oli pikkuinen Tichindealin kylä, joka sijaitsee Romanian maaseudulla. Matkasimme kylään pikkuteitä pitkin ja pysähdyimme välillä kuvaamaan maisemia sekä lammasfarmareita. Tichidealin kylään johtaa niin huono tie, ettei julkinen liikenne ulotu sinne ollenkaan. Kylässä asuu ihmisiä, jotka eivät ole koskaan poistuneet edes läheiseen Sibiun kaupunkiin. Tällaisia kolkkia löytyy siis vielä nykypäivänä Euroopan unionista!

Kyläläiset asuvat melkoisen alkeellisissa olosuhteissa: juoksevaa vettä tai sisävessoja ei ole. Tiet ovat muhkuraisia ja huonokuntoisia ja monet kulkevat vielä hevosilla.  Ajokortti on vaikea suorittaa, sillä siihen liittyy netin kautta tehtävä kirjallinen tentti – asukkailla ei ole tietoliikenneyhteyksiä.

Vierailimme kylässä Tiscan hyväntekeväisyyskohteessa, jossa paikallisille naisille opetetaan matonkutomista. Tätä kautta he voivat työllistyä Tiscan tehtaalle. Työllistyminen auttaa koko perhettä – se on paljon tehokkaampi keino auttaa kuin esimerkiksi suorat lahjoitukset.

Brukenthal puutarha

transylvania-6747

transylvania-6757

transylvania-6764

transylvania-6783

transylvania-6794

transylvania-6788

transylvania-6780

transylvania-6803

Matkamme viimeinen kohde oli Brukenthalin puutarha sekä lounas Orangerie-ravintolassa. Miljöö oli todella kaunis ja voin vain kuvitella kuinka upealta siellä näyttääkään kesällä. Hienon kartanon rapistuva kunto harmittaa; toivottavasti se kunnostetaan vielä ennen kuin on liian myöhäistä.

Romania tarjoili voimakkaita vastakohtia: normaalia länsimaista meininkiä kuin myös täysin vastakohtaista elämänmenoa Euroopan syrjäisemmissä kolkissa. Matka herätti paljon ajatuksia. Kannatti ehdottomasti lähteä!

Olen kiitollinen, että pääsin tutustumaan tarkemmin valmistusprosessiin Tiscan mattojen takana. Monet brändit joutuvat nykyisin siirtää tuotantoa pois omasta kotimaasta monesta syystä: työvoimaa ei välttämättä enää löydy omasta maasta, kun länsimaissa kouluttaudutaan nykyisin eri tyyppisiin ammatteihin ja toisaalta kilpailukyky edellyttää pitämään tuotantokustannukset matalalla. Meidän kuluttajien kannattaa muistaa kiinnittää huomiota myös tuotteiden takana oleviin prosesseihin ja eettisyyteen.

Tisca lahjoittaa mukana olleille bloggareille oman maton ja sain vihdoin valittua meille mieleisen mattomallin. Viestittelin viime viikolla Walterin (joka on yksi omistajista ja toimi oppaanamme matkalla) kanssa ja hän kertoi, että heillä on tällä hetkellä niin paljon tilauksia, että voisivat tehdä 24 tunnin vuoroja, ja lisäsi But do not worry, we don’t. 😉 ”. Toivottavasti vilkas tilauskanta työllistää näitä naisia, joita pääsin reissulla pikkukylässä tapaamaan.

Lue myös:
Postcards from Transylvania 1/2
Kauneimmat villamatot


Translation: I visited Romania last December and this is the sequel to my Postcards from Transylvania 1/2 blog post. In addition to the town of Sibiu and Tisca rug factory, we also visited tourist destinations near Sibiu and a small village in the countryside of Romania. Visiting the small village of Tichindeal was very memorable for me. The roads in the village were in such a bad condition that there were no public transportation. Some of the people living in the village had never left the place. There were horses and small houses in bad condition. No running water or inside toilets. Very poor. Tisca tries to help the people in Romania by teaching the women how to weave rugs. This way they will be able to get jobs at a Tisca factory, which then helps the entire family. I am sure I will always remember this trip!

Kodikkuus rakentuu vähitellen

Sähköpostiini kolahti tänään Kannustalon ystävänpäivätervehdys. Uutiskirjeessä oli linkki viiden vuoden takaiseen juttuun meidän kodista – se sai hymyn huulille ja nostatti monia muistoja mieleen. Olen viime aikoina usein miettinyt sitä, että meidän koti tuntuu nykyisin entistä kotoisemmalta.

Näitä vanhoja kuvia selaillessa huomaa selkeän eron nykyiseen. Kodikkuus on rakentunut pikkuhiljaa vuosien varrella; kuvista huomaa selkeästi sen, että kotiin oli vasta hiljattain muutettu (koti kuvattiin Deko-lehteen puoli vuotta muuton jälkeen).

valkoinenharmaja-2087q

valkoinenharmaja-2154q

valkoinenharmaja-3508s

valkoinen_harmaja_006

valkoinenharmaja-2148q

valkoinenharmaja-2267q

valkoinenharmaja-2278q

Kodin sisustus on tosiaankin pehmentynyt vuosien varrella. Sisustukseen on tullut kerrostumia ja rentoutta. On enemmän tauluja ja lehtipinoja siellä täällä. Sisustusasetelmia ja tekstiileitä on esillä nykyisin enemmän. Suurin osa huonekaluista on kuitenkin säilynyt ennallaan.

”Tyylini on moderni ja ajaton, iloinen sekoitus designklassikoita, Ikea- ja kirppislöytöjä. Kun kodin yleisilme on ajaton, pienillä asioilla ja yksityiskohdilla saa helposti trendikkyyttä, Suvi linjaa.” Edelleen voin allekirjoittaa tuon lauseen.

Viisi vuotta sitten haaveilin artikkelin mukaan Lotta Agatonin sisustuskurssista – se vähän hymyilyttää nyt. Jännä oli lukea myös mitä viisi vuotta sitten ajattelin meidän pihasuunnitelmista.

En kaipaa tätä viiden vuoden takaista koti-ilmettä, vaan pidän siitä mihin suuntaan kotimme sisustus on hioutunut vuosien varrella. No, kodinhoitohuoneessa voisi mielellään olla yhtä pelkistetyn näköistä kuin tuossa viisi vuotta vanhassa kuvassa. 😉

Hyvää ystävänpäivää kaikille!

Lue koko juttu Kannustalon verkkosivuilta.

Lisää vanhoja kuvia myös postauksessa ”Koti ammattivalokuvaajan silmin”.


Translation: I came accross a 5-year-old article about our home. The pictures were origninally taken for Deko interior magazine. Five years ago our interior was more simple with less interior stuff all over. However, I prefer the current look in our home, since it is much cosier and softer.

Välipalaa, sohvannurkka ja lempilukemista

valipala-7419

valipala-7421

Välillä on hyvä viettää sellaisia viikonloppuja, jolloin ei ole mitään suunnitelmia. Silloin nautitaan rauhallisesta kotoilusta ja jokainen tekee omia mielijuttujaan. Minulle se tarkoittaa usein rentoutumista sisustuslehtien parissa. Lounas sohvannurkassa inspiroivia kuvia selaten on aivan ihanaa.

Minun oli jo monta päivää tehnyt mieli avocadoa ja mozzarellajuustoa. Päälle ripaus sormisuolaa ja balsamicosiirappia. En tiedä mistä tuo idea lähti, mutta olipa ihan maittava välipala. Ja juu, kyllä meillä saa syödä olohuoneessa ja makkarissakin – en ole sen suhteen tarkka. Tietysti olisi kiva jos astiat ja roskat viesi sitten syönnin jälkeen keittiöön.

Välipalan lomassa selailin ruotsalaista Plaza Interiör -lehteä, jossa ihastelin etenkin kuvassa näkyvää nojatuolia. Olen haaveillut uudesta nojatuolista meidän olohuoneeseen; jotain paremmin meidän tyyliin sopivaa kuin nykyinen klassisen tyylinen valkoinen nojatuoli (joka on kyllä tosi rakas, sillä se on lapsuudenkodistani). Metallirunkoinen, mutta mukava nojatuoli olisi tyyliltään juuri oikea. Istuinmukavuudesta en haluaisi tinkiä. Plaza-lehdessä näkyvä tuoli on vintage-Ikeaa, eikä sitä valitettavasti enää saa. Pitää olla kärppänä jos jostain bongaisi tuon tyyppisen aarteen…

lovethismoment_musta


Translation: I love lazy weekends when we have nothing planned. We all do our favourite things and for me it is often reading my favourite interior magazines. This is one lazy lunch during which I especially admired the Ikea vintage armchair in the Swedish Plaza Interiör magazine. I dream of a new armchair for our living room…