Somistus

Sisustushaasteen yhtenä aiheena on somistus. Mitä se tarkoittaa? Voiko kotia somistaa? Voi tehdä esimerkiksi erilaisia asetelmia – ovatko ne somistuksia? Sisustamisen ei tarvitse olla vakavaa ja somistamisen käsitteen voi käsittää monella tavalla. Vaikkapa lapsen näkökulmasta.

Tämä ei ole niin kovin harkittu ”somistus”, mutta tämä on hyvin yleinen näky meidän olohuoneessa. Kommenttien perusteella moni blogini lukija tuntuu ajattelevan, että meillä on aina siistiä ja tavarat ojennuksessa. Sellaisen kuvanhan täältä saa. Todellisuus on jotain ihan muuta. 🙂 Todellinen elämä ja arki välittyy harvoin blogissa.

Yllä näkyvä pikkuneiti on esittelemäni somistuksen takana. Kuvassa näkyvä vanerilinna on taitavan Minnan tekemä ja se on meillä ahkerassa käytössä. Minna on suunnitellut myös mainon majan, joka tulee pian Kannustalon valikoimaan. Mahtavaa! Blogimaailmasta löytyy niin taitavaa ja luovaa väkeä.

EDIT: Poika:”Äiti laitaksää tästä kuvan blogiin?” Tottahan toki:

Siinäpä vasta somistusta! Tältä meidän eteinen näyttää tällä hetkellä. 🙂

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Hei, kotia voi hyvinkin somistaa, somistaminen on mm.koristamista,kaunistamista ja juuri aselmien laittoa jne.Somistamiseen liittyy niin paljon ,itse somistelen nyt pihaa kesäkuntoon.
    Terveisin eläkkeellä oleva somistaja.

  2. 2

    sanoo

    Hah, meillä lapset nauravat kun otan kuvia kotona ”ai otatsä taas niitä sun blogikuvia”. Kiitos Suvi.

    • 2.1

      sanoo

      Eipä kestä. 🙂 Ja tutulta kuulostaa. Meillä poika on jo välillä sanonut ettei hänen leikkikuviaan saa laittaa blogiin. Nyt kun oikein pyysi, niin tokihan se piti toteuttaa. Suloisia nuo pikkuiset. 🙂

  3. 6

    sanoo

    Heh, tutun näköisiä somistuksia. Meilläkin kerätään iltaisin selkä kumarassa leluja lattioilta. =)

    • 6.1

      sanoo

      Taitaa olla aika tuttua monessa lapsiperheessä. Mun on vaan tunnustettava ettei läheskään joka ilta jakseta noukkia leluja pois. Siksi se siivous onkin aina sitten niin iso operaatio…

  4. 7

    Leenah sanoo

    Toi alimmainen on niin hellyyttävä!!! Lapsiperheen arkea. Mukavia somistushetkiä vastaisuudessakin.

    • 7.1

      sanoo

      Sitäpä se. Täytyy ”nauttia” tästäkin ajasta. 🙂 On kiva seurata lasten leikkejä ja mitä ne keksii.

  5. 8

    sanoo

    Tärkeä näkökulma! Lasten täytyy saada elää ja mellastaa sen oman persoonansa mukaisesti. Eiväthän ne lasten leikit aina ”sovi sisustukseen”, tai lastenhuoneetkin voivat näyttää lehdistä leikattuine julisteineen ja sekalaisine tavaroineen kaikkea muuta kuin julkaisukelpoisilta. Tein juuri asunnon myyntiä varten ison siivouksen, ja kun lastenhuoneista hävisi kaikki tilpehööri, niin vähän oudoltahan se näytti vain muutamine harkitusti aseteltuine esineineen. Ihan kuin täällä ei asuisi ketään… No, pari päivää kuvien oton jälkeen tavaroita on taas ilmestynyt JOSTAKIN.

    • 8.1

      sanoo

      Aivan. En usko, että monessakaan lapsiperheessa on niin siistejä lastenhuoneita arkielämässä kuin mitä lehtien kuvissa. 🙂

  6. 10

    sanoo

    Ihanaa!!
    Juuri tälläisiä mahtavia kuvia olen odotellutkin haasteen tuovan esiin. Elämää! Sitä on liian vähän mielestäni blogeissa.
    Ja kuinka mahtavasti kerroit teidän somisteista/pienistä somistajista, tuollainen on juuri sellaista joka koskettaa minua. Ja se oli SOMISTEITA osan tarkoitus, saada erilaisia ”kuvakulmia”. 😉
    PS. Oli muuten mieletön pahvisomistus vikassa kuvassa, ja tuskin löytyy samanlaista joka kodista.

    • 10.1

      sanoo

      Kiva kuulla! 🙂
      Tämän haasteen myötä on tullut kirjoitettua sellaisista jutuista, joita ei välttämättä itse olisi tullut ajatelleeksi.

  7. 11

    sanoo

    Hihii! Tuo vimppa kuva on ihan kuin meiltä! Meillä poika ottaa aina tyhjät pahvilaatikot leikkeihin ja autoja joka paikassa. Juttelevatko teilläkin autot keskenään toisilleen?

    • 11.1

      sanoo

      Kyllä, meillä kuuluu kova pulputus kun leikit on käynnissä. Molemmat pienet selostaa omia juttujaan. Ja mielikuvituskaverit on myös hauskoja. 😀 Meillä tyttö on nyt siinä iässä, että niitä alkaa olla. Poika taas on jo unohtanut omansa, mutta kun muisteltiin, niin kyllä hän ne vielä muisti. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *