Riisuttu koti

Päätin karsia olohuone-ruokailutilassa oikein kunnolla. Otin kaikki taulut, koristetyynyt ja suurimman osan sisustustavaroista pois. Tilassa ei ole kukkasia tai asetelmia. Kotona alkoi ihan kaikua! Tämä muutos ei todellakaan ole pysyvä, mutta halusin näin havainnollistaa kuinka paljon eloa, lämpöä ja persoonallisuutta (omaa näkemystä) puuttuvat esineet tuovat. Ilman niitä koti tuntuu keskeneräiseltä ja paljaalta.

oh_ruokailutila

flos_2097

rt_keittio

olohuone_rt_vaaka

keittiostapain

nojatuolinurkka

olohuone_tvtaso

sohva_eityynyja

tv_sohva

eteisen_nakyma

sohvantakaa

eames_tray

eamesintakaa

rt_sohvapoyta

Kuvissa tyhjyys ei edes välity yhtä voimakkaasti kuin todellisuudessa ja olisin voinut karsia vieläkin enemmän, mutta tämä tuntui jo tarpeeksi radikaalilta. Ymmärrän, että joillekin tämmöinen karsittu ilme sopii ja sitä jopa tavoitellaan. Mutta tämä ei vain tunnu minulle ominaiselta sisustukselta. Taitaa Mankkukin olla samaa mieltä, sillä kun hän tuli kotiin ja huomasi mitä olin tehnyt, hän huudahti: ”Mitä täällä on tapahtunut! Eihän näin voi olla! Täällä kaikuu.”

Kotiin voi ostaa ajattomia designklassikoita ja asetella kaiken nätisti, mutta silti tuntuu, että jotain jää uupumaan jos oma kädenjälki jää puuttumaan. Minun tapani tuoda sisutukseen omaa näkökulmaa ja kodintuntua syntyy juuri taulujen, erilaisten asetelmien sekä tekstiilien ja kasvien avulla. Täysin paljas ja pelkistetty, tyhjä, koti ei vain tunnu omalta.

Tämmöinen karsiminen tekee kuitenkin ihan hyvää silloin tällöin. Nyt voi alkaa luoda uutta, keväisempää ilmettä sisustukseen puhtaalta pöydältä. Tehdä ihan uusia yhdistelmiä niistä vanhoista tutuista tauluista ja esineistä.

P.S. Sisustuksen Koodissa on käynnissä alekamppis tuosta Flos-kattokruunusta.

Translation: I removed all the paintings, extra pillows and small things from our living room – dining room space to demonstrate how much personality and coziness they bring to the interior. This does not feel like home to me right now, so this change is definitely not permanent.

Kommentit
  1. 1

    tonttu sanoo

    Hauska sattuma, juuri tuossa päivällä naputtelin pari pientä naulaa ruokailutilan seinään ja ripustin musta-valkoiset graafiset printtitaulut sinne. Sitten olen koko illan pyörinyt kauhuissani(!) katsastelemassa, menikö överiksi…! Seinät nimittäin on vasta maalattu ja tykkäsin pelkästä puhtaasta valkoisesta tilasta, mutta kuitenkin toisaalta halusin eloa sinne. Nyt siis katsoessani kuviasi tajusin, että kyllä tila kaipaa sitä jotain, kuten nyt teilläkin! Onhan se toisaalta kaunis ja yksinkertainenkin ihana, mutta kodikkuutta tuo omat jutut, esineet, taulut ym. Nyt oli ajankohtainen postaus minulle!!! Teillä kyllä on huippu kaunista vaikka noinkin 🙂

    • 1.1

      sanoo

      Mukava kuulla, että tämä oli ajankohtainen postaus sinulle! 🙂 Minäkin pidän yksinkertaisesta ja selkeästä linjasta, mutta aina kuitenkin lähden poukkoilemaan siitä.

  2. 2

    sanoo

    Huippu postaus! Heti ensimmäisenä jää kaipaamaan taulua ruokapöydän taakse tai silmä haluaisi edes sen kukkakimpun ruokapöydälle. Mutta tyhjästä on helppo aloittaa. Aurinkoisia sisustuspäiviä toivotellen:)

    • 2.1

      sanoo

      Mukava kuulla, että postausaihe on mieleinen. Minustakin pitäisi vähintään olla kukkakimppu pöydällä. Mutta tästä on hyvä lähteä liikkeelle… 🙂 Aurinkoa sinnekin!

  3. 3

    Hanna sanoo

    Hei!
    Tämännäköisiä blogeja/blogikoteja on olemassa, suosittujakin. Eli sellaisia, missä on kauniita ja trendikkäitä design/blogi -esineitä… ja ei sitten paljon muuta. Aika nopsaan sellainen on nähty. Sinun blogisi on kiinnostava juuri siksi, että yhdistät designiin elämänmakuisia, persoonallisia ja taidokkaasti valittuja yksityiskohtia.
    Kiitos tästä postauksesta! 🙂 Ymmärrän nyt itseäni paremmin eli ymmärsin sen miksi pidän blogistasi ja kodistasi niin kovasti.

    • 3.1

      sanoo

      Huh, kiitos huikeasta kommentistasi! 🙂 Jokainen tietysti sisustaa kotiaan omalla parhaaksi katsomalla tavallaan, mutta on tosi kiva kuulla, että meidän kodista välittyy myös persoonallisuus. Persoonallisuuden käsitän nimenomaan omaksi näkemykseksi, en erikoisen synonyymiksi.

  4. 4

    satunnainen sisustaja sanoo

    Hei,
    Hui näytti kuvissa ihan siltä kuin olisitte muuttaneet!
    Olen tästä blogistasi saanut paljon vinkkejä juurikin noihin mainitsemiisi asetelmiin, ja niitä on kiva kehitellä omaankin kotiin. Kävin tässä eilen eräässä sisustuskaupassa josta sinäkin olet postauksia tehnyt ja ostin muutaman jutun ja uudistelin eilen koko keittiön, siis kevät sai tulla meille myös. Piristää kyllä tosi paljon kun ottaa pois vaikkapa vuosia hyvin palvelleen keittiönkellon ja asettelee uusia tauluja sen viereen, uudet verhot ja matto; tuntuu ihan kuin olisin suuremmankin remontin tehnyt :).
    Kiitos inspiroivasta blogistasi 🙂

    • 4.1

      sanoo

      Kiitos sinullekin kauniista sanoistasi! Minusta on edelleen aina yhtä mukava kuulla, että joku on saanut täältä vinkkejä. Toteutan vain omaa näkemystäni ja on tosi hauskaa jos siitä muutkin pitävät. 🙂

  5. 5

    Nimetön sanoo

    Omia rullakaihtimia miettiessä kysyisin, miten päädyitte valkoisiin rullakaihtimiin? Mustista kuulemma näkee paremmin ulos verhojen ollessa kiinni; eivät siis vie pois maisemaa vaikka vähentävät häikäisyä jne. Valkoinen taasen olisi ainakin meillä huomaamattomin silloin, kun ovat ylhäällä.
    Onko teillä keittiö / ruokailutilan kohdalla lattiamateriaalin vaihtuessa mitään listaa tms.? Kuvassa näyttäisi siltä että kivilattian ja parketin rajakohdassa näkyy parketin päät, mutta ehkä kuva hämää.

    • 5.1

      sanoo

      Emme edes harkinneet muun värisiä rullakaihtimia. Niitä pidetään kuitenkin pimeään aikaan niin paljon alhaalla, että olisi aika raskaan näköistä jos ne olisivat mustat. Vielä kun ikkunoita on niin paljon. Jos haluan katsella ulos, saavat verhot olla ylhäällä. En koe tarvetta nähdä niiden läpi.

      Parketin ja laattojen välissä ei (edelleenkään) ole listaa, sillä emme ole löytäneet vielä mieleistä listaa. Ja emme kyllä ole jaksaneet sellaista aktiivisesti etsiäkään. Pitäisi kyllä… 🙂

      • 5.1.1

        Nimetön sanoo

        Ok, kiitos kun vastasit. Olisi kiva nähdä joskus miltä teillä näyttää, kun kaihtimet ovat kiinni illalla. Pidättekö niitä siis siksi alhaalla, ettei naapureihin näkyisi teiltä kun valot ovat päällä? Meillä kaihtimet ovat harkinnassa toisesta syystä eli vähentämään päiväsaikaan auringonvalon häikäisyä (kahden kerroksen kokoiset ikkunat). Iltaisin niitä ei tarvittaisi, sillä lähimmätkin naapurit ovat melko kaukana.

  6. 6

    sanoo

    Toi on muuten niin totta! Pienistä jutuista koostuu se kokonaisuus. Kiva postaus, havainnoillisti hyvin.

  7. 7

    elina s. sanoo

    Peikonlehti-parka… Näyttää niin yksinäiseltä tuolla taustalla, kun liki kaikki muu ”somistus” on tauolla 😉
    Kiinnitän usein huomiota sisustuskuvissa näyttäviin viherkasveihin. Sinun kuvissasi bongailen aina tuota peikonlehteä. Meillä on (tilapäisesti) vain yksi kookas ja korvattavissa oleva traakkipuu, kun perheen kuopus käy läpi ”kokeilevan hortonoian vaihetta” eikä mitään arvokasta kannata pitää alle metrin korkeudella 😉 Hyvää viikkoa!

    • 7.1

      sanoo

      Peikonlehti on kyllä säilynyt yllättävän hyvin hengissä ja se on kasvanut jo aikamoiseen mittaan. 🙂 En ole kovinkaan hyvä viherpeukalo, joten kovinkaan paljon viherkasveja meiltä ei löydy. Ne tuovat kieltämättä vähän pehmeyttä sisustukseen, mutta silti tuntuu edelleen, että jos niitä on liikaa, tulee liian mummomainen fiilis. 😀

  8. 8

    Jonna sanoo

    Ei, ei, ei hyvä; aivan liian riisuttu! Tykkään niin paljon blogistasi nimenomaan siksi, kun osaat niin taitavasti luoda ilmettä/sisustaa erilaisilla asetelmilla, tekstiileillä, kasveilla ja tauluilla. Kotisi todellakin näyttää paljon paremmalta/kodikkaammalta niiden kanssa kuin ilman:)

    • 8.1

      sanoo

      Ihan kiva kuulla! 🙂 Toisaalta tämmöinen riisutumpi ilme tuntuu vaihteeksi mukavalta, mutta kyllä pian lisään ripauksen omia ”mausteita” sekaan…

  9. 9

    sanoo

    Näyttääpä heti ihan erilaiselta! Minun silmiini kyllä ihanan selkeältäkin ja kovin tyylikkäältä. Mutta kieltämättä elämisen maku katosi samalla, ja se kodikkuus.

    Mielestäni tuo uusi valaisin tosin pääsee nyt paremmin oikeuksiinsa – erottuu siis paremmin valkoista tyhjää seinää kuin tauluja vasten.. Vaikka sitten taas toisaalta juurikin ne taulut sopivat tuohon seinälle niin hyvin.

    • 9.1

      sanoo

      Niinpä, valaisin erottuu nyt paremmin, ainakin kuvissa. Muutenkin taidan vaihteeksi kehitellä vähän keväisemmän tauluasetelman tuolle seinälle… 🙂

  10. 10

    Mai sanoo

    Hyvä postausaihe. Yksi kysymys: onko tuo tvn päällä oleva hylly lack-hylly? Näyttää ohuemnalta ja siksi kiinnostuin. Olen yrittänyt etsiä alle 4 cm paksuista hyllyä. Kiitos jo etukäteen!

    • 10.1

      sanoo

      Seinähylly on suomalaisen Lehtorinteen valmistama, metallinen tauluhylly. Tai oikeastaan tuossa on kaksi hyllyä vierekkäin. Omani olen ostanut Sisustuksen Koodista.

  11. 11

    sanoo

    Tässä minusta päästään sisustamisen ytimeen! Nyt kuvissa näkyy kalustettu asunto (tosi kaunis ja tyylikäs toki sekin!). Kun siellä on ne taulut, koriste-esineet ja -tyynyt sekä muut enemmän persoonalliset jutut, se asunto on vasta sisustettu:)
    Välillä on ihanaa katsella todella pelkistettyjen tai hyvin niukasti stailattujen asuntojen kuvia. Ovat jotenkin tosi raikkaita ja puhtaita. Siltikään en ehkä itse ihan niin minimalistisessa ympäristössä haluaisi asua.

    • 11.1

      sanoo

      Olipas kiva analyysi! 🙂 Minustakin on kiva ihastella kauniita ja pelkistettyjä koteja. Mutta omani lähtee aina luonnollisesti rönsyilemään.

      Sitäkin olen usein miettinyt, että en oikein jaksa aktiivisesti seurata sellaisia liian täydellisiä (yleensä ulkomaalaisia) sisustusblogeja, sillä vaikka kuvat ovat huikean kauniita, ei niissä vain ole mitään uutta. Tai ehkä en sitten vain samaistu blogin pitäjään tms…

  12. 12

    Mirjukka sanoo

    Hei, asian vierestä kysymys: eteisessäsi olevat Dotsit: niiden koko? Ovatko S, M vai L, vai mikä sekoitus? Sekä puisen materiaali: saarni vai tammi (niitä kun on olemassa kumpaakin vaihtoehtoa). Myös puolestani superkiitos blogistasi, seuraan lähes päivittäin juttujasi.

    • 12.1

      sanoo

      Mukava kuulla, että seurailet. 🙂 Meillä on kaksi suurempaa Dotsia ja yksi pienempi. Olikohan niin, että ne kaksi suurempaa ovat sitä L-kokoa ja se pienempi M. En ihan varmuudella muista enää. Mutta se puinen on tamminen.

  13. 13

    sanoo

    Hyvä postaus! Itse tykkään pelkistetystä ja uudessa kodissa ei vielä sitä elämänmakuisuutta ole ehtinyt meillä ainakaan kovin paljon muodostumaan. Esimerkiksi vielä taulut puuttuvat kokonaan, ovat kyllä työn alla 😀 Tässä postauksessa kyllä minua viehätti se, että valaisimen takana ei ole tauluja, pääsee jotenkin paremmin oikeuksiinsa kun on niin näyttävä!

    • 13.1

      sanoo

      Niinpä, elämänmakuisuus tulee ajan myötä ja toiset haluavat tuoda sellaista enemmän kotiin kuin toiset. Mutta kyllä minusta teillä on kuitenkin erilainen ja omalla tavalla persoonallinen koti. Sinun kädenjälkesi näkyy ihanasti. 🙂

  14. 15

    Stellis sanoo

    Kolkolta näyttää kyllä mielestäni sellainen koti, jossa ei mitään persoonallista otetta näy. Asun itse ulkomailla ja käyn aina silloin tällöin kurkkimassa näitä suomalaisia sisustus ym. lifestyle blogeja, ja silmiin on pistänyt yksi asia, joka mielestäni on ihan outo eli ei ole verhoja! Siis ok, ymmärrän tämän trendin sellaisissa taloissa, jossa on kauniit ikkunanpuitteet ja syvät vanhat ikkunapenkit, mutta että ihan tavallisessa kerrostaloasunnossa, tai omakotitalossa, jossa ikkunankarmit eivät todellakaan ole niin kauniita, että niitä tarvitsisi esitellä erikseen. Sellaiset kodit näyttää jotenkin ihan keskeneräisiltä ja kolkoilta, kaikuu ja on kylmä. Muutenkin monesta suomalais sisustuksesta, siis blogien välityksellä, tuntuu puuttuvan ”kodin lämpö”, juurikin ne pienet persoonalliset yksityiskohdat ja väripilkut.

    • 15.1

      sanoo

      Nämä ovat vahvasti makuasoita, mutta ymmärrän kyllä verhottomuudenkin. Meillä on pitkät silkkiverhot vain makkarissa ja sielläkin usein oven osittain takana piilossa, sillä verhojen suhteen tykkään hyvinkin pelkistetystä linjasta. Lämpöä ja kodikkuutta voi halutessaan tuoda muillakin keinoin. Ulkomailla on varmasti vähän erilainen tyyli. Mutta on skandinaavisessa pelkistetyssä tyylissäkin oma viehätyksensä…

  15. 16

    sanoo

    Onpas teillä.. Öh, oudon näköistä. Tajusin taas, miksi pidän kodistanne niin paljon. Siellä ”asuu joku”, se ei ole sellainen tuotekuvaston liian siloteltu korkeakiiltovalkoinen mallitalo. Se on koti. Mielenkiintoisia juttuja ja yksityiskohtia. Jään siis odottamaan paluuta normaalitilaan 🙂

    • 16.1

      sanoo

      Onpa kivasti sanottu, mukava kuulla. 🙂 Ennen täysin normaalitilaan paluuta, saattaa luvassa olla pari vähän stailatumpaa versioita… 😉

  16. 17

    Elina sanoo

    Mua puhuttelee tuo tyyli. Suurimmalla osalla meistä on ihan liikaa roinaa nurkissa.

    • 17.1

      sanoo

      Sekin on totta. On hyvä karsia välillä. Ja miettiä tarkasti, mitkä esineet haluaa jättää esille.

  17. 18

    TASSE sanoo

    aika pelkistettyä,ei ihan mun makuun,väriä ja pehmeyttä saa tietenkin lisää tekstiileillä

  18. 19

    sanoo

    Koti tulee minusta kodiksi juuri niiden pienten nyt karsittujen juttujen kautta joissa näkyy asukkaiden kädenjälki niin kuin teidän kodissanne. Niistä pienistä jutuista tulee se lämpö ja persoonallisuus jota ainakin minä kotiini haluan ja niistä löytyy ne kiinnostavimmat jutut, katalogikodit ovat sitten erikseen!

    • 19.1

      sanoo

      Juuri noin minäkin ajattelen! Välillä on kuitenkin ihan kiva karsia ja aloittaa kaikki ihan alusta. 🙂

  19. 20

    H sanoo

    Hauska tuo miehen kommentti 🙂

    Meillä voisi näyttää juuri tuolta. Asumme tosin vanhassa talossa, joten tilojen tyhjyys ei korostu samalla tavalla. Ihailen aina muilla asetelmia, koristetyynyjä ym. mutta omassa kodissa kaikki ei niin välttämätön alkaa helposti tuntua visuaaliselta hälyltä ja siivoa asetelmat lopulta nopsasti pois ja huokaisen helpotukselta. Rakastan tyhjää tilaa ja valkoisia seiniä, jää ajatukselle tilaa 🙂 Mikään ei pakota ja ohjaa liikaa katsetta.

    • 20.1

      sanoo

      Välillä minäkin kaipaan sellaista rauhaa ja tyhjää tilaa. Ja ihailen sellaisia koteja. Kuitenkin alan aina luonnostaan rönsyilemään siitä linjasta. 🙂

  20. 21

    K sanoo

    Hei,

    ja kiitos ihanasta blogista! Olen vasta hiljattain alkanut seurata blogiasi, ja se onkin löytänyt jo paikkansa lukulistallani. Hillitty ja tyylikäs otteesi sisustuksessa on kiinnostavaa, se ei yritä liikaa vaan näyttää persoonalliselta ihan luonnostaan. Mukavaa lukea välillä blogia, joka ei muodostu vain trendeistä ja tavaroista, joita kaikilla ”trendikkäillä” bloggaajilla täytyy kotonaan olla.

    Kuten moni muukin, mekin löysimme unelmiemme olohuoneen maton blogisi kautta. Matto ei ole vielä saapunut, ja kysyisinkin että oliko teillä toimituksen kanssa ongelmia? Entä muistatko mitä mieltä olit maton väristä sen saapuessa – oliko se keltaisempi kuin odotit? Tilasimme maton koko valkoisena ja jännityksellä odotan sen sävyä… 🙂

    • 21.1

      sanoo

      Onpa kiva, että olet löytänyt tänne ja saanut mattovinkkejäkin! 🙂

      Maton valkoinen sävy on hiukan luonnonvalkoinen, kuten villamatoissa on tapana. Minusta se ei ole kuitenkaan yhtään häiritsevää ja ihastuin mattoon heti ensi näkemältä. On ollut tosi hyvä ostos! 🙂 Toimituksen kanssa ei ollut minkäänlaisia ongelmia.

  21. 22

    sanoo

    Ensimmäistä kertaa eksyin sivuillesi instagrammin kautta, ja voi ihastus!!! Onneksi!! Teidän koti on ihan uskomattoman KAUNIS!!! <3 Itse olen rönsyilevä monella tapaa, mutta kotiin kaipaa kyllä pelkistetympää ja rauhallisempaa linjaa, ja todellakin pitäisi riisua liiasta roinasta, enemmän tilaa ajatuksillekin. Ihanaa viikonloppua! 🙂

    • 22.1

      sanoo

      Onpa kiva, että löysit tänne! Tervetuloa vain! 🙂
      Välillä pitää vähän karsia, että voi rönsyillä taas… 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *