Tomaattikauden loppusuora

sp_tomaattisato

Tomaattikausi alkaa olla kääntymässä loppusuoralla. Epävakaisesta kesästä huolimatta sato on ollut hyvä, eikä se vieläkään ole ohi. Ulkotomaatit ovat jo saaneet harsopeitteet kylmiltä öiltä suojaamaan, ja kasvihuoneeseen täytyy viedä ihan kohta lämppäri. Mutta vielä tomaatit ovat sietäneet viiden asteen lämpötiloja (vai kylmätiloja?) ihan hyvin.

Joskus kysellään, kuinka korkeaksi tomaatit kasvavat. No, se riippuu tietysti lajikkeesta, toiset päättävät kasvunsa jo metrissä, toiset kipuavat kahteen, ja sitten on niitä, jotka vain jatkavat ja jatkavat. Keittiöjakkaralle saa kiivetä kiinnittelemään runkotomaatteja naruihinsa. Todettakoon, että katonharja on noin neljässä metrissä… Sinne saakka ovat kivunneet ’Cello’ ja ’Green Envy’. Saas nähdä, ehtivätkö vielä kattoluukusta ulos.

sp_tomaatit-kattoon-asti

Jos halla ei pane, tomaatit saavat kypsyä vielä lokakuun puolelle saakka, en oikein raaski niitä hävittää, kun vielä vähän henki pihisee. Viimeiset tuodaan sitten sisään kypsymään, ja vihreiksi jäävät pistetään pannulle ja nautitaan katsellen elokuvaa ”Paistetut vihreät tomaatit”.

Kommentit
  1. 1

    Saila sanoo

    Lasitetulla parvekkeella lasit kiinni jo parin viikon ajan ja tomskut latvottu. Raakileita vielä vaikka millä mitalla, olkoot ”ulkoruokinnassa” yöpakkasiin asti. Jokunen kukkakin näkyy, mutta niistä tuskin ehtii kertyä mitään syötävää. Tomskut kuulema kannattaa jälkikypsyttää sisällä pimeässä roikottamalla siten, että osa vartta on vielä mukana. Ovat kyllä kypsyneet mulla ilman varsiakin. Täytynee tehdä ensi vuoden istutuksia varten merkintöjä sopivista lajikkeista, eihän sitä välttämättä enää keväällä muista kun viljelysuunnitelmat lipsuvat taas lapasesta…

    • 1.1

      sonja sanoo

      Näin se on, kesä loppuu aina kesken! Ainakin jos tomaattia kasvattaa. Kukkia ja raakileita on täälläkin yllin kyllin, ja kyllähän noita kypsyykin. Olen itse ollut vähän skeptinen latvomisen suhteen, näin syksyllä sienitaudit ja homeet iskevät aika hanakasti haavapaikkoihin. Harsoilla ja lämppärilla koetetaan saada raakileita valmistumaan, ja anellaan vielä yläkerrasta hallattomia aurinkoisia säitä. 😉 Kaikkein myöhäisimmistä lajikkeesta on ensimmäinenkin kypsä vielä saamatta, mutta se kyllä otetaan – vaikka väkisin! Olen kypsytellyt joskus viimeisiä nostamalla koko plantun juurineen ylösalaisin kuistille roikkumaan, ja kyllähän ne hedelmät siinä aikanaan valmistuvat. Toivotaan vielä lämpöä ja aurinkoa meidän tomskuille!

  2. 2

    sanoo

    Kaunis ja monipuolinen tomaattitarjotin!
    Muistan kun aikoinani enismmäiset omakasvattamani tomaatit kypsyivät, niin en meinannut malttaa syödä/antaa syötäväksi niitä lainkaan 😀
    Tuollaisen satsin kun saisin kerättyä, niin olisi varmaan sama tunne 🙂

    • 2.1

      sonja sanoo

      Se on muuten totta! Näitä kaunokaisia tulee ihailtua, eikä oikein raaski syödä. Toisaalta, on niitä ihana laittaa paloiksi ja maistella erilaisia makuja, tekstuuria, mehukkuutta ja sisuksenkin muotoa. Tomaateissa on eroa kuin viineissä.:)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *