Puutarhaharrastajalla on joulu joulun perään

sp_jaatyneet-omenat

Joulu on käsillä, mutta ihan kohta sen jälkeen tulee meille viherturaajille toinen joulu. Sillä kohta ne julkaistaan, meidän mullantonkijoiden jokatalviset lukemistot, katalogit, joihin tartumme ahnaasti kädet täristen kuin teinitytöt uuden Demi-lehden numeroon! Siemenluettelot!

Miten paljon haaveita, toiveita ja unelmia voikaan mahtua pienen vihkosen kansien väliin. Miten hanakasti hakee haukankatseemme uudet tulokkat ja vanhat, hyväksi havaitut, kuinka syvästi suremme tuttujen luottolajikkeiden mahdollista puuttumista, ja aprikoimme syytä siihen. Euroopan Unioniko on syynä, vaiko huono siemenvuosi, vai onko piskuinen maamme taas katsottu liian pieneksi markkina-alueeksi, jotta siementoimittajat haaskaisivat tänne kallisarvoisimpia löytöjään?

Luetteloita selatessa iskee tavattoman helposti vauhtisokeus. Yksi tuollainen, ai sitä on sinisenäkin, voi ihanaa! Sitä merkkaa kaiken haluamansa ylös ja ynnää lukemat, eikä usko silmiään. Ihan vain muutaman pussinhan minä… Tai tulikohan niitä sittenkin kolmekymmentä? Pehtoori sanoo, että siemenliikkeiden myyjät ulkomailla näkevät silmieni kiilumisen jo kaukaa, ja kaivavat kiireellä kaikki varastot tiskille.

Joka vuosi sitä vannoo, että tälle kaudelle en hanki mitään uutta, kun laarit on jo pusseja täynnä. Mutta sitten ne kaikki ihanuudet näyttävät niin houkuttelevilta ja lupailevat ties millaista satoa ja kukkaloistoa ensi kesälle, ja ennen kuin huomaakaan… Mutta hei, siemenpussit ovat kuitenkin halpaa lystiä verrattuna moneen muuhun harrastukseen, joten antaa mennä!

Uutta kohti

SP_pinkit tulppaanit

Tervetuloa ensimmäistä kertaa Sonjan puutarhaan uudelle paikalle! Ja onnittelut uunituoreelle meilläkotona.fi-sivustolle, jolla tämä minunkin blogini pitää majaa tästä päivästä lähtien. Sivusto näyttää kiinnostavalta ja monipuoliselta koko kodin puuhapaketilta! Mukava olla täällä kivassa joukossa, toivottavasti te lukijatkin tykkäätte.

SP_peltikissa talvella

Puutarha elää vielä hiljaiseloa hangen alla, mutta puutarhaharrastajien korvien välissä käy sitäkin kovempi kuhina. Tämä aika vuodesta on niin ihana: pää täynnä suunnitelmia ja haaveita tulevasta kasvukaudesta ja kasvivalinnoista. Ja kutkuttavia vaihtoehtoja pullistelevat siemenluettelot vielä lisäämässä vääjäämättömästi nousevaa puutarhakuumetta!

Ihan kohta on pikkutaimien aika

Ihan kohta on pikkutaimien aika

Näin se on varmasti tarkoitettukin. Kesken ankarimman talven saamme ensimmäinen hennonvihreän lupauksen keväästä, mielessä alkaa itää uusia asioita, ja kohta itääkin jo ikkunanlaudalla.

SP_lehtikaalin taimet

Olohuoneiden ikkunanlaudat ovat sellaisenaan liian pimeitä kasvatuspuuhaan, joten jos haluaa kasvattaa tanakoita taimilapsia, kannattaa nyt laittaa kasvivalot tilaukseen. Omalta ikkunanlaudalta en vaivaudu niitä edes enää ottamaan pois, lamput vain sammutetaan silloin, kun taimetettavaa ei ole. Ja koska ikkunanlaudoilta tila loppuu tietysti alta aikayksikön, Pehtoori on pyynnöstä askarrellut kasvatushyllykön. Tavallinen, puinen hylly on saanut hyllylautojen alapuolelle kiinteät kasvivaloputket. Täytyy vain pitää huolta siitä, että taimet ovat jo kasvunsa alkuvaiheessa tarpeeksi lähellä lamppuja, jotta varret eivät venähdä pitkiksi valoon kurkotellessaan.

Yrtit tarvitsevat lisävaloa talvella

Yrtit tarvitsevat lisävaloa talvella

Ja kun puutarhaharrastajien kekseliäisyys on tunnetusti huippuluokkaa, olisi nyt kiva kuulla teidän konstinne. Millä lailla huolehditte siitä, että pikkuiset taimet saavat tarpeeksi valoa kasvukaudella? Rohkeasti jakamaan vinkkejä, kaikki otetaan innolla vastaan!

Kuolemattomien yrttikin on selvinnyt talvesta ikkunanlaudalla

Kuolemattomien yrttikin on selvinnyt talvesta ikkunanlaudalla

Perjantaina olen muuten esiintymässä matkamessuilla, tällä kertaa laulajan ominaisuudessa. Mutta tokihan olen aina innolla valmis juttelemaan myös puutarha-asioista, joten jos satutte kohdalle, tulkaa kuuntelemaan musiikkia ja jututtamaan! Perjantaina 22.1. siis, iltapäivällä klo 13-16 tasatunnein, ja osasto on Eckerö Linen.