Merikaalimaan vartija

SP_kukkiva merikaali3

Merikaali eli euroopanmerikaali (Crambe maritima) on meillä harvinaisena luonnossa kasvava, kaalinmakuinen vihanneskasvi. Siemeniäkin olen nähnyt joskus myynnissä, mutta kovin yleisesti niitä ei ole tarjolla.

SP_kukkiva merikaali2

 

Merikaali kasvaa nimensä mukaisesti meren äärellä ja saaristossa, varmimmin ulkosaariston kivikkorannoilla. Sisareni Paulan mies Per on kotoisin saaristosta, ja sanoi syöneensä lapsena merikaalia ruoaksi kyllästymiseen asti. Siitä voi päätellä, että merikaali on 50 vuotta sitten ollut aika paljon yleisempi tuolla saaristossakin. Nuoret lehdet voi syödä raakoinakin, mutta yleensä merikaali kypsennetään. Vanhemmiten lehdet kitkeröityvät, joten vaalenvihreät nuoret versot ovat parhaita ruoanlaittoon.

SP_kukkiva merikaali4

Bengtskärin majakan 110-vuotispäivää ja luodon taistelun 75-vuotismerkkipäivää vietettiin tiistaina 26.7.  juhlavin menoin, ja laulamisen ohessa ehdin bongata kivikosta merikaalin, joka kasvaa siellä samassa paikassa uskollisesti joka vuosi. Ihme, että avomeren aallot ja ankarat olosuhteet eivät ole sitä sieltä pois huuhtoneet.

SP_merikaali1

Noin puolen metrin korkuinen, sinivihreä merikaali on myös kaunis koristekasvi, joka kukkii meillä Suomessa kesä-heinäkuussa. Itse en ole sitä kasvattanut, mutta sanovat, että kasvupaikalle voisi tuoda simpukankuorimurskaa ja rakkolevää jäljittelemään kasvin luonnollisia elinolosuhteita. Merikaali menestyy varmasti I-II-vyöhykkeillä, mutta eihän mikään estä kokeilemaan pohjoisemmassakin. Puutarhassa saattaa olla yllättäviä mikroilmastoja.

SP_kukkiva merikaali1

Bengtskärin luodolla merikaalilla on selvästi hyvä olla, ja 110-vuotias majakka toimii luotettavana merikaalimaan vartijana.

SP_Bengtskärin majakka