Tomaattikeitto lämmittää kieltä ja mieltä

sp_tomaattikeitto5

Olin viime viikon työmatkalla Espanjassa ja Italiassa. Siellä oli vielä täysi kesä, mittarissa 27 astetta ja illatkin lämpimät. Palermossa tutustuin paikallisiin tomaatteihin, joita viljellään varsin erikoisella tavalla. Menetelmän nimi on siccagno, ja menetelmällä kasvatettuja tomaattejakin myydään sillä nimellä.

Tällaiset tomaatit saavat kasvaa avomaalla, ja niitä kastellaan hyvin vähän tai ei ollenkaan. Istutettaessa taimelle annetaan lasillinen vettä, mutta sen jälkeen se saa tulla lähinnä toimeen sillä, mitä taivaalta mahdollisesti tulee tai maasta löytyy. Kyseiset tomaatit tulevat Corleonen kylästä läheltä Palermoa, ja niiden maku on ymmärettävästi hyvin intensiivinen.

sp_tomaattikeitto7

Ilman kastelua kasvatettu tomaatti kuulostaa mahdottomalta ajatukselta, tomaattihan on isoine lehtineen aikamoinen juoppo. Mutta tomaatti on hyvin sopeutuvainen kasvi. Kun se tottuu pienestä pitäen kuivuuteen, ei se enää vettä kaipaakaan, ja varmaankin kyseinen tomaatti on vuosisatojen saatossa oppinut sietämään kuivuutta. Aamukaste, maasta löytyvä kosteus ja kevään sateet antavat sen verran, että hengissä selvitään. Kypsät tomaatit kuivataan auringossa ja niistä tehdään sosetta, joka sekin saa vielä kuivua auringonpaisteessa. Lapset ja naiset kääntelevät sosemassaa, jotta se kuivuu tasaisesti. Valmis, paksu sose pakataan lasitölkkeihin, ja sitä käytetään pastakastikkeen, keittojen, patojen ja tomaattikastikkeiden valmistamiseen.

Söin tällä soseella maustettua pastakastiketta Palermossa ollessani. Miten voikaan pelkkä tomaatti, pasta ja parmesaani maistua hyvältä! Maku oli syvä ja mehevä, eikä sose kuulemma tarvitse suolaakaan, niin maukasta se on.

sp_tomaattikeitto1

Italian lämpöä muistellessa oli kotona mukava keittää vielä viimeisistä avomaalla kasvaneista tomaateista muhevan makuinen keitto. Sen punainen väri ilahduttaa mieltä, ja rehevän täyteläinen maku kieltä.

sp_tomaattikeitto4

Mahtava tomaattikeitto

1 kg kypsiä tomaatteja
1 iso sipuli
3 valkosipulinkynttä
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl tomaattisosetta
5 dl vettä
2 kasviliemikuutiota
mustapippuria
ripaus neilikkaa
(chiliä)
1 rkl hunajaa
timjamia, basilikaa, persijaa, oreganoa
½  – 1 dl kermaa

sp_tomaattikeitto3

Kuori ja kuutioi sipulit ja kuullota silppua miedolla lämmöllä kattilassa öljyssä. Kun silppu on läpikuultavaa, lisää silputut valkosipulit mukaan pehmenemään. Lisää sitten kuivatut yrtit ja tomaattisose, ja pyörittele hetken öljyssä, jotta aromit irtoavat.

Kalttaa tomaatit, jos haluat keitosta erityisen silkkisen. Keitto soseutetaan, joten tomaattien kuoret silppuuntuvat kyllä hyvin siinäkin rytäkässä. Poista tomaattien kannat ja paloittele tomaatit, lisää palat sipulisilpun kaveriksi kattilaan. Lisää vielä vesi, kasviliemikuutiot, mustapippuri, neilikka ja hunaja (ja halutessasi vähän tuoretta chiliä tai chilijauhetta). Ripaus neilikkaa antaa mukavan lämmön ja täyteläisen maun, mutta voi sen jättää poiskin, jos ei pidä neilikasta.

Anna keiton porista kannen alla miedolla lämmöllä vähintään 30 minuuttia. Lisää tarvittaessa vettä, jos keitto tuntuu liian paksulta. Tomaatit ovat erilaisia, toiset kuivempia ja toiset mehukkaampia, joten nesteen määrää on vaikea sanoa tarkasti.

Soseuta keitto sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa, lisää vielä kerma ja sekoita. Kerman voi jättää poiskin, mutta se pyöristää makua mukavasti.  Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja tuoretta mustapippuria, muista, että tomaatti tarvitsee suolaa. Se korostaa sen makua. Silppua pinnalle tuoreita yrttejä mielen mukaan ja nauti hyvän leivän kera. Tämä soppa vain paranee lämmitettäessä. Huom! Nokare vuohenjuustolla maustettua creme fraichea korottaa keiton ihan juhlatarjottavaksi.

Vinkki: Jos omia, kypsiä tomaatteja ei ole keitoksi asti, tämän voi vallan mainiosti valmistaa myös hyvistä (esim. Mutti) tölkkitomaateista. Käytä silloin kaksi purkkia eli 800g tölkkitomaatteja tai tomaattimurskaa.

sp_tomaattikeitto2

Terveellistä napostelua

SP_Lehtikaalisipsit3

Edellisestä lehtikaalipostaukseen liittyen tässä vielä lehtikaalisipsien resepti. Samantapainen reseptihän on ollut monilla ruokasivustoilla, mutta jos joltain on jäänyt näkemättä ja kokematta, niin tässä vielä kerran. Tämä on hyvä tapa käyttää lehtikaalia ja nämä sipsit ovat paljon, paljon terveellisempiä iltanaposteluun kuin ne tavalliset perunalastut. Lehtikaalin sijaan voi käyttää palmukaalia. Mutta varoituksen sana: näihin tulee kyllä himo.

SP_Lehtikaalisipsit1

Lehtikaalisipsit

  1. Pese lehtikaali, kuivaa huolella ja poista kova lehtiruoti. Revi kaali sopiviksi suupaloiksi, pienestäkin määrästä tulee palasia aika paljon. Sekoita kulhossa 1-2 rkl oliiviöljyä, 2 rkl sitruunamehua, ripaus suolaa ja paprikajauhetta. Lisää lehtikaali ja pyörittele palat öljyssä, niin että kaalinpalat maustuvat kauttaaltaan.
  2. Levitä palat leivinpaperilla vuoratulle pellille ja paista uunissa, 150 astetta ja 20-30 minuuttia. Älä lataa peltiä liian täyteen äläkä laita sipsejä päällekäin. Käännä sipsit paiston puolivälissä, tarkkaile, etteivät ne pala. Sipsit saavat kyllä ruskistua hieman.
  3. Laita rapsakat lehtikaalisipsit tarjolle ja nauti! Voit kokeilla maustamista myös omilla lempimausteillasi, chili- tai sipulijauheella, soijalla ja raastetulla sitruunankuorella.

SP_Lehtikaalisipsit2

Viiniköynnöksen alla

SP_viininlehti4

Tuntuu siltä, että myöhästyn joka vuosi viiniköynnöksen leikkaamisesta. Kasvihuoneen Bianca ja Muscat Bleu heräilevät kevätauringon paistaessa joka vuosi niin aikaisin, että huhtikuussa kasvihuonetta kunnostaessa on jo liian myöhäistä ruveta karsimaan versoja ilman ylenmääräistä vuotoa.

SP_viininlehti3

Yleensä käy siis niin, että pääsen leikkuupuuhiin vasta kesällä, kun versot uhkaavat pimentää koko kasvihuoneen. Onneksi viinit sietävät kesäleikkausta hyvin, samalla voi sitten harvennella terttuja ottaen pienimmät pois. Jäljelle jäävien terttujen rypäleistä tulee sitten vähän isompia.

SP_viininlehti2

Ulkona eteläseinustalla kasvava Zilga saa venytellä varttaan leikkaamatta, ja sen versot ovat jo lähellä katonharjaa, yli kuudessa metrissä. Mutta olkoon, se on komean näköinen, ja rypäleitäkin tulee, joten rehottakoon minun puolestani.

Ennen rypäleitä viineistä saa kuitenkin toisenlaista satoa. Nimittäin tuoreita viininlehtiä aitoja viinilehtikääryleitä, dolmadeksia varten. Itse tehdyt kääryleet maistuvat paljon paremmilta ja raikkaammilta kuin ne purkkiversiot, ja ovat helppoja valmistaa. Lähinnä aikaa tuhraantuu kääryleiden taittelussa ja väkertämisessä, mutta se on itse asiassa mukavaa askartelua. Kannattaa kerätä reilun kokoisia, mureita nuoria lehtiä. Niitä on helpompi täyttää, kun on tarpeeksi pinta-alaa.

SP_viininlehti1

Parhaat lehdet kerätään ennen kukintaa, mutta hyvät kääryleet syntyvät kyllä kesälläkin, ja vielä näin elokuussakin. Eikä viiniköynnös ole moksiskaan lehtien harventamisesta, taitaa olla melkein päinvastoin.

SP_viininlehväkääryle1

Viininlehdet ryöpätään pikaisesti kiehuvassa vedessä ennen täyttöä, ja ryöpättyjä lehtiä voi myös pakastaa myöhempään käyttöön. Silloin ne rullataan tiukaksi kääröksi ryöppäämisen jälkeen ja pakastetaan tiiviisti pakattuna. Voit kääräistä lehdet käärölle ja sitoa ne jo ennen ryöppäämistä.

SP_viininlehväkääryle2

Perusohjeita on netti väärällään, joihinkin lisätään lampaan (tai naudan) jauhelihaa, joihinkin pinjansiemeniä, mutta minusta parhaat ovat nämä perinteiset. Tässä on vähän sovellettu versio. Sopivat kasvissyöjillekin.

Viininlehtikääryleet

25-35 tuoretta viininlehteä
2 dl riisiä (risottoriisiä tai huuhdeltua puuroriisiä)
4 dl vettä
kasvisliemikuutio
1 iso sipuli
1 dl oliiviöljyä
1 sitruunan mehu
½ dl silputtua tilliä
1 tl kuivattua minttua (tai 1 rkl tuoretta silppua)
½ dl silputtua persiljaa
rouhittua mustapippuria

Huuhtele isohkot viininlehdet ja irrota niistä lehtiruoti. Kiehauta kattilassa vettä ja ryöppää lehtiä n. 2-3 minuuttia. Nosta lehdet kattilasta ja pane ne siivilään valumaan ja jäähtymään.

Tee täyte:

Silppua sipulit. Kaada kattilaan puolet oliiviöljystä ja kuullota sipuli. Lisää riisi ja kääntele sitä hetki öljyssä. Lisää vesi, puolet sitruunamehusta, kasvisliemikuutio ja hauduta riisi melkein kypsäksi. Siirrä riisi jäähtymään, sekoita sitten siihen yrtit sekä pippuri. Tarkista suola, lisää tarvittaessa.

SP_viininlehväkääryle3

SP_viininlehväkääryle4

Tee kääryleet:

Laita viininlehti kiiltävä puoli (yläpuoli) alaspäin leikkuulaudalle, kärki itsestäsi poispäin. Laita lehden keskelle täytettä ruokalusikallisen verran, älä täytä liikaa. Käännä ensin lehden alaosa täytteen yli, sitten tiiviisti sivut, ja kääri sitten loput lehdestä napakasti rullalle. Tee loput kääryleet samaan malliin, ja lado ne tiiviisti vierekkäin uunivuokaan tai laakeaan kattilaan, saumapuoli alaspäin. Jos teet kääryleet kattilassa liedellä, laita niiden päälle painoksi lautanen. Voit laittaa astian pohjalle ryöpättyjä lehtiä sellaisenaan.

SP_viininlehväkääryle6

Kypsennä:

Valuta kääryleiden päälle loput oliiviöljystä ja sitruunamehusta, lisää sen verran vettä, että kääryleet peittyvät. Hauduta kääryleitä kattilassa miedolla lämmöllä 45 minuuttia tai jos valmistat ne uunissa, 45 minuuttia 175 asteessa. Anna jäähtyä astiassaan.

Kääryleet maistuvat parhailta huoneenlämpöisinä. Sopivat hyvin alkupalalautaselle yhdessä oliivien, fetajuuston, tzatsikin ja muiden kreikkalaisten naposteltavien (meze) kanssa.

SP_viininlehväkääryleet valmiina

P.S. Jos et omista viiniköynnöstä, lehtiä saa myös tölkissä etnisten ruokatavaroiden kaupasta.