Ideoita ja inspiraatiota

sp_annalanpuisto3

Päiväkävelyllä Annalan kartanon puistossa Helsingin Hämeentien varrella jäin hämmästelemään massaistutusten komeutta ja pienten yksityiskohtien voimaa. Omissa kotipuutarhoissa on harvoin tilaa sisustaa kasveilla samalla lailla kuin puistoissa, mutta jotkut ideat ovat muunnettavissa ihan meidän pieniin, kodikkaisiin pihoihimme sopiviksi.

sp_annalanpuisto1

sp_annalanpuutarha6

Isompi määrä samaa kasvia näyttää aina vaikuttavalta ja selkeältä. Yksittäiset pienet kukkaistutukset ovat kauniita nekin, ja puutarhuri odottaa kärsimättömästi jonkun harvinaisuutensa kukkimista. Mutta työläitä hoidettavia sellaiset harvat parin, kolmen pikkuisen yksilön ryhmät ovat kyllä. Rikkaruohot vaanivat, ja ennen kuin ehtii kissaa sanoa, istutus on kasvanut umpeen vesiheinää ja vuohenputkea, tai sitten nurmikko on hiipinyt penkkiin. Hennoimmat perennat eivät siedä tuota kilpailua lainkaan, vaan kuolevat ja katoavat ajan myötä helposti.

sp_annalanpuutarha9

sp_annalanpuutarha7

Laajat kukkapenkit näyttävät kivoilta, ja lajien raja saa olla epätarkka. Tai sitten voi tavoitella jotain kuvioita, mutta se on kyllä kotipuutarhassa vaikeata, jos piha ei ole todella suuri. Joka tapauksessa pienet penkinläntit, ”kissan haudat” ovat ihan vihoviimeisiä! Annalassa on tilaa rakentaa isoja kokonaisuuksia, ja upeita ne ovatkin.

sp_annalanpuisto2

Kokonaan samaa sävyä oleva penkki ei ole tylsä, jos kukkien muodot ovat tarpeeksi erilaisia. Korkeuseroilla leikkiminen tuo myös mielenkiintoista vaihtelua.

sp_annalanpuisto5

Ja isot perennat ovat aina ihania!

sp_annalanpuutarha8

Puutarhan uudistusta

sp_syysistutukset2

Ihana syysaurinko ja leuto syksy hemmottelee meitä sittenkin! Melkein kesäiset lämpötilat pitävät luonnon vielä täydessä vauhdissa, ja täällä etelässä yölämpötilatkaan eivät ole vielä paljon pudonneet kymmenen asteen alle. Kyllähän se syksy siellä vaanii, mutta syyskesältä tämä nyt enemmän tuntuu.

sp_syysistutukset7

Eipä ihan heti tulisi mieleen, mutta syksy on hyvää istutusaikaa. Ilmat ovat leppoisat, aurinko ei paahda, ja maassa on luontaisesti kosteutta. Tosin tänä kesänä sitä kosteutta on piisannut melkein liiankin kanssa, mutta vastaistutettu taimi tietysti sitä tarvitseekin.

Paljasjuuriset on tietysti syytä istuttaa ajoissa, viimeistään elokuussa, että ehtivät juurtua. Mutta astiataimiahan voi istutella koska vain sulan maan aikaan. Mitä aikaisemmin on liikkeellä, sitä parempi tietysti. Astiataimetkin tarraavat varmemmin maahan ennen tuleentumista.

Maksaruohotkin tekevät muhkean juuripaakun. Tästä on hyvä lähteä kukkapenkkiin.

Maksaruohotkin tekevät muhkean juuripaakun. Tästä on hyvä lähteä kukkapenkkiin.

Syksyllä taimimyymälät myyvät edullisesti pois perennavarastojaan talven tieltä, ja silloin saattaa tehdä todellisia löytöjä. Laatua kannattaa tietysti vahtia, vaikka alennusmyynnissä oltaisiinkin. Olen oman kokemuksen kautta huomannut, ettei kannata leikkiä pelastavaa enkeliä ja yrittää virvoittaa kovin ränsistyneitä taimia, sillä se onnistuu syksyllä varsin harvoin. Kesä paahteisessa taimimyymälässä ahtaassa ruukussa, kenties epätasaisen kastelun ja lannoituksen armoilla on jo sinällään kova koettelemus taimelle, ja istutus puutarhaan saattaa olla se viimeinen niitti. Kannattaa siis ottaa mukaan vain ne pontevimmat yksilöt.

Jos juuret ovat tunkeneet pohjareijistä ulos, liotan ruukkua hetken vedessä. Toisiinsa takkuuntuneet juuret selviävät ja tulevat suosiolla paakun mukana ulos.

Jos juuret ovat tunkeneet pohjareijistä ulos, liotan ruukkua hetken vedessä. Toisiinsa takkuuntuneet juuret selviävät ja tulevat suosiolla paakun mukana ulos.

Meillä kukkaloistoa rakastavilla on taipumus ostaa puutarhamyymälästä aina se kauneimmillaan oleva, juuri tuolloin kukassa oleva kasvi. Siksikin kukkapenkistä tulee helposti vain yhteen aikaan kukkiva. Yritän aina muistuttaa itseäni, että vaikka joku ei juuri sillä hetkellä ole kukkeimmillaan, se saattaa olla sitä toiseen aikaan. Silti on kyllä vaikea vastustaa kauniissa kukassa olevaa lajia.

sp_syysistutukset1

sp_syysistutukset8

Mikä sitten syksyllä istutettaessa on erilaista? No ei kai oikeastaan mikään. Maata yritän parantaa lisäämällä vähän kompostia ja/tai pussimultaa. Keväisin lisään yleensä istutuskuoppaan ainakin syyslannosta, jotta kasvilla olisi vähän evästä alkua varten, mutta ei liikaa typpeä, ettei tule turhaa kasvuspurttia. Syksyllä jätän senkin pois, uudessa mullassa olevat ravinteet saavat riittää, ettei istutettu taimi innostu kasvattamaan lehtiämassaa vaan keskittyy juurtumaan ennen pakkasia. Onnistuu se talvilepoon asettuminenkin sitten paremmin. Mutta kastella istutettaessa tietysti pitää, vaikka taivaalta onkin tullut sitä sorttia tarpeeksi. Joku vanhempi hortonomi sanoi, että kastella pitää aina, vaikka sitten istuttaisi sateella ja järveen. Hah!

sp_syysistutukset4

Tarhapunahattu ´Cheyenne Spirit´hehkuu kilpaa syksyisen auringon kanssa.

Tänä syksynä olen hankkinut erilaisia maksaruohoja, ne ovat niin kiitollisia ja sopivat tähän meidän vähämultaiseen kalliopihaamme loistavasti. Ja tietysti sorruin myös juuri kukassa oleviin kasveihin – komeat tarhapunahatut (lajike ’Cheyenne Spirit’) olivat yksinkertaisesti vastustamattoman houkuttelevia, ja kukkivat pitkään näin leutona syksynä.

sp_syysistutukset3