Maailman makeimmat tomaatit

SP_Makeimmat tomaatit_ansari

Niitä on voinut poimia jo muutaman viikon, ja nyt ne ovat parhaimmillaan: maailman makeimmat tomaatit omasta kasvihuoneesta. Oi sitä ihanuutta! Keltaiset, oranssit, valkoiset, punaiset, mustat, ruskeat ja raidalliset tomaatit kaikissa muodoissaan roikkumassa tertuissaan ovat suloinen näky intohimoiselle tomaattikasvattajalle.

´Yellow Submarine´

´Yellow Submarine´

Tomaatti-innostukseni alkoi jo lapsena äidin kasvihuoneessa. Minutkin on oikeastaan kasvatettu kasvihuoneessa kuin tomaatit, niin paljon aikaa siellä ihanassa lämmössä tuli penskana vietettyä. Ja jo silloin rakastuin tomaatin taimien vihreään, täyteläiseen tuoksuun, jonka tuntisin unissanikin. Ja se tuoksu merkitsee aina kesän ja kasvukauden alkua. Äiti ei muuten pitänyt siitä tuoksusta, mutta sieti sitä mahtavien tomaattien takia.

Tietystä kulmasta kasvihuone on tässä vaiheessa vuotta aikamoinen viidakko.

Tietystä kulmasta kasvihuone on tässä vaiheessa vuotta aikamoinen viidakko.

Kasvihuoneessa ja avomaalla meillä kasvaa joka vuosi noin 50 eri lajiketta, osa niitä tuttuja ja osa uusia kokeiluja. Jotkut putoavat vuosien mittaan pois kasvatuksesta liian pienen sadon, liian pitkän kasvukauden tai tautiherkkyyden vuoksi, mutta joitain on ihan pakko kasvattaa joka vuosi. Niitä ovat mm. ’Purple Calabash’, joka ei ole kovin satoisa, mutta aivan ihanan makuinen ruskea perinnelajike. ’Sungold’ on maailman makeimmaksi mainittu oranssi kirsikkatomaatti, ja se löytyy kasvihuoneesta joka vuosi, vaikka onkin aika iso ja vähän ’villi’ kasvutavaltaan.

Etualalla ihanan makea ´Sungold´.

Etualalla ihanan makea ´Sungold´.

Tykkään ruskeista tomaateista, siksi yleensä kasvatan myös ’Noir de Crime’- ja ’Black Russian’-lajikkeita. Musta tomaatti ’Indigo Rose’ on ollut kasvatuksessa muutaman viime kauden ajan ihan värinsä ja erikoisuutensa takia, mutta voi olla, että putoaa pois valikoimastani. Se kun ei ole niin mahtavan makuinen kuin monet muut lajikkeet. Sen sijaan amerikkalaiset ’Blush’ ja ’Rose’ olivat ensi kertaa minulla kasvatuksessa vuonna 2014, ja ovat tulleet jäädäkseen. ’Blush’ on kuin karkki, ja vielä niin suloisen näköinenkin.

Tässä ´Blush´viime vuonna, tämän vuoden satoa siitä saa vielä hetken odottaa.

Tässä ´Blush´viime vuonna, tämän vuoden satoa siitä saa vielä hetken odottaa.

Tomaatteja kasvaa meillä myös avomaalla, mutta kyllä lämmin ja suojainen paikka on ulkona aika lailla ehdoton edellytys, jos satoa mielii Suomen oikukkaassa ja lyhyessä suvessa. Kasvusäkit kastelualtaan päällä ovat seinustalla loistava apu, niissä kun on tarpeellinen lannoskin mukana, eikä sitä tarvitse erikseen muistaa lisätä. Avomaakasvatuksessa on kylläkin yksi yllättävä ongelma: linnut. Punainen väri houkuttaa niitä, ja ilmeisesti nämä tomaatit ovat tarpeeksi makeitakin siivekkäiden mielestä. Siksi punaposkien kylkiä käydään naputtelemassa ja pienemmät pöllitään ihan kokonaisina, kun puutarhurin silmä välttää. Ja kyllä niille keltaisetkin kelpaavat, testattu on.

Varasteleva harakka tuli yllätetyksi saalis suussaan.

Varasteleva harakka tuli yllätetyksi saalis suussaan.

´Maike´viihtyy hyvin kasvusäkissä, kuten sadosta näkyy.

´Maike´viihtyy hyvin kasvusäkissä, kuten sadosta näkyy.

´Purple Calabash´, vanha perinnelajike.

´Purple Calabash´, vanha perinnelajike.

Tässä vaiheessa voin jo paljastaa, että olen kirjoittamassa neljättä puutarhakirjaani, ja aiheena tule olemaan – yllätys, yllätys – tomaatti! Kotipuutarhurille ei ole ollut oikein kunnon kirjaa tomaattikasvatuksesta, joten nyt oli mielestäni sen aika. Niin moni sitä harrastaa, ja lajikkeita sekä kasvatusniksejä on tullut paljon lisää viime vuosina. Olen edellisissä kirjoissani, mm. Kotipihan kasvihuone-teoksessa käsitellyt tomaattikasvatusta, mutta tilanpuutteen takia ei ole ollut mahdollisuutta paneutua aiheeseen niin syvällisesti kuin olisin halunnut. Mutta nyt siis kirja on tekeillä, ja se ilmestyy ensi keväänä, sopivasti uuden tomaattikauden kynnyksellä.

Índigo Rose´vielä vähän raakana, ei siis ihan mustana.

Índigo Rose´vielä vähän raakana, ei siis ihan mustana.

Kun tiedän, että teissä lukijoissa on myös tomaattikasvattajia, haluaisinkin käyttää tätä tilaisuutta hyväksi ja tiedustella teidän toiveitanne. Mitä haluaisitte tomaattikirjalta? Nyt olisi erinomainen tilaisuus päästä vaikuttamaan teoksen sisältöön. Muutamia uusia jänniä kikkoja on tulossa mukaan esim. kasvinsuojelupuolella, mutta mielellään kuulisin ehdotuksianne. Itse kun saattaa pitää itsestäänselvinä joitain asioita, jotka toisille voisivat olla mielenkiintoisia ja uusia.

SP_Makeimmat tomaatit_Zlatava

´Zlatava´

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    No nyt on hyvä kirja varmasti tulossa! Tomaatti on kuin viini, aromikas, viipyilevä, kirpakka…laatusanoja löytyy! Uskon että saat aikaan mielenkiintoisen teoksen! Tuohon ’Indigo Rose’ tomaattiin ihastuin, tykkään mustista kuten myös vihreistä ja oransseista tomaateista, tuo musta kaunotar oli suurtakin suurempi pettymys maultaan kuitenkin! Tämän kesän ihanuus oli ’Green Envy’, yllätti aromillaan, ei tosin yllä ’Sungoldin’ tasolle muttei petäkään! Oransseista tomaateista ’Zloty Ozarowski’ on vuosittain kasvussa, ihana ja kaunis, samoin ’Green Zebra’ ja tuo ’Black Russia’ ja mahtavan isoksi kasvava ’Mustameriläinen’ … tomaatteja on paljon. Sain Pietarin tuliaisina ihania siemeniä, lapsi ei vain kehdannut tuoda 1800-luvun potenssilääkkeeksi mainittua ’Viagra’ -tomaattia…Pietarissa oli sitäkin myynnissä.

    Kesän kaksi vahvinta tuoksua on tomaatin ja pelakuun tuoksut, kasvin koskettelu saa aikaan ihanan tuoksun, vaikka tomaattia kasvina vältän paljain ihoin koskettelmasta, saan siitä nummulaarisen ekseeman ja kutina on ihan mahdoton, kymmenittäin vesikelloja nousee ihon alle, kasvatan silti tomaattia!

    Uskon ja toivon että voisit laittaa selkeän osuuden kirjaasi ulkona kasvavista ja viihtyvistä tomaateista ja sadon saamisesta, seinustoilla kasvattajia varmaan on aika monta, halukasta vielä enemmän! Useat uskovat että tomaatin kasvattaminen on vaikeaa ja pitkäkestoista. Itse kylvän tomaattien siemenet kylmään kasvariin huhtikuun alkupuolella ja aina saan satoa paljon, tomaatin kasvu on niin voimakasta etten jää yhtään häviölle aikaisin taimikasvatettujen taimien kanssa, päinvastoin, taimista tulee vankkoja kun saavat kasvaa viileässä ja valossa.

    Jään odottelemaan innolla kirjaasi, tuleehan sinne myös reseptejä!

    • 1.1

      sonja sanoo

      Voi miten mukava lukea, kun puhut tomaateista noin rakkaudella! Toivon ja uskonkin tomaattikirjan tulevan tarpeeseen, ja tietysti toivon sen myötä mahdollisimman monen rohkaisevan mielensä ja kokeilevan tomaatin kasvatusta. Se on niin palkitsevaa!
      Upeata, että kasvatat tomaatteja, vaikka se aiheuttaa Sinulle noinkin ikäviä oireita. Tulee mieleen eläinlääkäri, joka hoiti kissojani aivastellen. Ajattelin, että kyseessä on flunssa, mutta hänpä olikin kissoille allerginen! Lääkäri oli kehottanut häntä vaihtamaan alaa ja viemään omankin kissan piikille, mutta se ei ollut hänelle vaihtoehto. 😀
      ’Green Envy’ oli listalla minullakin, mutta ikävä kyllä se jäi epäonnisen lauttakasvatukseni uhriksi. 🙁 Mukava kuulla, että se on hyvä, täytyy kokeilla paremmalla onnella ensi keväänä.
      Olen monesti miettinyt tuota kylvöajankohtaa, ja tänäkin vuonna viimeiset siemenet pistin multiin huhtikuun alussa minäkin. Olen tullut oman kokemuksen perusteella siihen tulokseen, että sadon valmistumisen kannalta yhtä merkityksellinen kuin kylvön aika on se, milloin taimet saa lopulliselle kasvupaikalleen. Tosin olen kylvänyt sisätiloissa, mutta täytyypä kokeilla ensi keväänä tuota kasvihuonekasvatusta alusta pitäen. Siinähän pääsisi paljon helpommalla, ilman lamppuja ja erillistä ulkoiluttamista.
      Olen ehdottomasti samaa mieltä, että tomaatin kasvattamista lämpimällä seinustalla pitäisi harrastaa enemmän. Aikaisia lajikkeita on tullut paljon lisää, ja keväätkin ovat nykyään aika lämpimiä, joten taimet saa ainakin harson alla aikaisin kasvupaikoilleen. Samat lajikkeet ovat nytkin vain vähän kasvihuoneessa kasvaneita jäljessä, ja voivat ulkona melkeinpä paremmin.
      Kirjaan on tulossa paljon tomaattireseptejä – täytyyhän sato hyödyntää. 😀

  2. 2

    Sirpa sanoo

    Kirjaa odotellessa…Sain kesän alussa kasvihuoneen, ja tomaatit pääsivät sinne liian myöhään, joten ovat vielä vihreitä. Kasvihuonekirjastasi on ollut paljon apua. Tomaatit ovat lemppareitani, joten varmasti luen uutta kirjaasi innolla.

    • 2.1

      sonja sanoo

      Onneksi olkoon uudesta kasvihuoneesta! Eikö olekin mukavaa puuhaa tuo ansariaskartelu? Ihana kuulla, että kasvihuonekirjani on ollut käytössä.
      Vihreistä tomaateista ei kannata olla huolissaan, ehtivät vielä kypsyä, kun syksy on yleensä lokakuulle asti aika leppoisa. Eli toista kuukautta tomskuilla on hyvinkin vielä kelpo kasvihuoneaikaa, kunhan muistaa pitää ovet ja ikkunat auki, että huone tuulettuu. Viimeiset vihreät kypsyvät sitten vielä keittiön kaapissa. Paljon on minunkin kasvihuoneessani vielä raakileita – kuviin vain otetaan ne kypsät. 😉 Ulkosalla kasvavat ovat vielä suurimmaksi osaksi vihreitä, mutta en ole niistäkään huolissani, harsoa päälle vaan, jos kylmä uhkaa.

  3. 3

    Arja sanoo

    Hei Sonja! Oletko kuullut PoroPorovillitomaatista tai onko sinulla tietoa ko. tomaatista? Sain villitomaatin siemeniä ja nyt on kaksi kpl kasvihuoneessa, tekevät hyvin pieniä hedelmiä. Kuulin, että olisi monivuotinen??
    Ihanaa, kun on tulossa tomaattikirja!

    • 3.1

      sonja sanoo

      Hei Arja! Kuulostaapa mielenkiintoiselta. Onkohan kyseessä ns. kannibaalitomaatti, Solanum uporo? Tomaatin sukulainen (ei kuitenkaan tomaatti), valkokukkainen ja tekee pieniä punaisia hedelmiä. Hedelmiä ei käsittääkseni syödä tuoreena, vaan niitä käytetään kastikkeisiin ym. tomaatin tavoin. Lehtiä käytetään kaiketi salaatin tapaan Fidzi-saarilla, josta se on kotoisin.
      Kannibaalitomaatin nimen se on saanut siksi, että saarilla vaikuttaneet kannibaalit ovat olleet sitä mieltä, että siitä tehty kastike sopii erityisen hyvin ihmislihan höysteeksi. :/ Kannattaa ehkä kuitenkin testata jonkun muun lihan kanssa! 😀
      Tomaattikin on muuten monivuotinen, mutta meillä sitä harvemmin sellaisena kasvatetaan. Joskus olen kyllä sitäkin harkinnut kokeilevani, mutta taitaisi vaatia aikamoisia valotehoja talven pimeydestä selvitäkseen. Ehkä Poroporo on trooppisena kasvina vähemmän vaatelias valon suhteen? Onnea mielenkiintoisen kasvin kasvatukseen!

  4. 4

    Pirjo sanoo

    Hei! Mistä voin ostaa ensi keväänä tai kesän alussa näitä hyviksi toteamiasi tomaatin taimia(esim. Sungold, Blush,Rose)? Mökki, jossa on minikasvihuone, on Parolassa, Hämeenlinnan lähellä ja koti Hesassa. Siis paikkakunnat Hyvinkää, Riihimäki matkan varrella. Löytyisikö jostain näistä paikoista tai pääkaupunkiseudulta mistä vain. Nyt ekaa kertaa minulla on Tanskan vienti ja pensastomaattia kasvatuksessa. Niissä ei oikein ole hyvää makua, aika mauttomia. Kiitos etukäteen vastauksestasi!

    • 4.1

      sonja sanoo

      Hei Pirjo! Haalin aika paljon tomaattien siemeniä matkoilta, ja esim. nuo ’Rose’ ja ’Blush’ ovat New Yorkin tuliaisia. Mutta löytyy niitä hyviä ja erikoisia lajikkeita lähempääkin, jos käyt esim. Tallinnassa, siellä toreilla ja puutarhaliikkeissä myydään paljon mielenkiintoisia itäisen Euroopan kestäviä ja hyviä lajikkeita. ’Sungoldin’ siemeniä löytyy meiltäkin ihan puutarhaliikkeestä, uskoisin, että Plantagenin, Bauhausin, Prisman ja jopa Stockan puutarhaosastoilta saa. Vähän erikoisempia saa sitten varmimmin nettikaupasta, Suomessa Exotic Gardenilla ja Ruotsissa aivan ihanalla Impectalla on laajat valikoimat. Impectalta tilasin ’Golden Bumble Been’, joka muistuttaa kuulemma paljon ’Blushia’. Saas nähdä, vielä ei ole ihan kypsiä, mutta raportoin heti. :))
      Hyötykasviyhdistyksen Alku ja juuri-puoti Mechelininkadulla on myös hyvä paikka Suomen oloihin sopivien siemenien hankintaan.
      Tahtoo olla vähän niin, että nuo ”varmat” peruslajikkeet kuten Tanskan vienti ovat kyllä taudinkestäviä ja viljelyvarmoja, mutta maku ei sitten ole niin upea. Ja maun takiahan niitä omia tomaatteja nimenomaan kasvatetaan! Taimina myydään paljon myös ns. aikaisia lajikkeita, jotta ne varmasti ehtisivät valmistaa satonsa Suomen suvessa, ja niissäkin se maku on valitettavasti usein vähän pettymys.
      Kannattaa kokeilla myös ’Green Zebraa’, makeaa kypsänäkin vihreätä tomaattia, ja ihania ruskeita kirsikkatomaatteja ’Brown Berry’ ja ’Chocolate Cherry’. Niitä saa muistaakseni noista puutarhaliikkeidenkin siemenhyllyistä kuten ’Sungoldia’.
      Kokeilemalla löytää ne omat suosikit. Kavereiden kanssa voi tehdä kimppatilauksen tai säästää ylijääneet seuraaville vuosille, tomaatin siemenhän säilyy vuosikausia.
      Toivottavasti vastauksesta oli apua ja saat ensi kesänä niitä maailman makeimpia tomaatteja. :))

      • 4.1.1

        Pirjo sanoo

        Kiitos paljon vastauksestasi! Sain siitä paljon tietoa. Näin aloittelijana kysyn vielä, voiko alimmaiset lehdet katkaista varresta pois, jotta valoa saadaan raakiletomaateille? Näin tein, kun istutin taimenet aivan liian tiheään. Ylimmät lehdet kai yhteyttävät.

        • 4.1.1.1

          sonja sanoo

          Hei, ja anteeksi, että vastaus vähän viipyi. Kysymyksesi on hyvä ja kiinnostava, ja siitä on monenlaista mielipidettä, joten pähkäilin vastauksen kanssa vähän pitempään.
          Tomaatin hedelmät eivät sinänsä tarvitse valoa kypsyäkseen, joten sen puolesta lehtiä ei tarvitse poistaa. Kasvi itsessään tietysti tarvitsee aurinkoa paljonkin yhteyttämiseen, ja tuossa fotosynteesissä muodostuva sokeri kerääntyy hedelmiin. Joten lehdet ovat tarpeen, ja terttua lähimpänä (yläpuolella) olevat lehdet ovat hedelmien kannalta ne tärkeimmät.
          Mutta toisaalta: alimmat lehdet poistetaan yleensä ilmanvaihdon takia, jotta kasvusto tuulettuu paremmin Se onkin tärkeä asia, varsinkin syksyn kosteissa säissä, kun homeet ja sienitaudit yleistyvät tiheässä kasvustossa. Kaikilla kotiviljelijöillä on tilanpuutteen takia varmasti se sama ongelma, taimet istutetaan liian tiiviisti, ilmanvaihto on huonoa, ja kosteus jää lehdille toimien kasvualustana taudeille. Alimmat lehdet myös vanhenevat, ja niiden kellastuttua ei niissä yhteyttämistä enää tapahdu.
          Kolmas tärkeä huomioitava asia liittyy juuri noihin sienitauteihin. Jokainen isompi haava kasvissa toimii mahdollisena porttina sateisina kesinä hyvin yleiselle harmaahomeelle ja muille kasvitaudeille. Sen suhteen kannattaa siis olla malttia, poistaa lehtiä vain kasvuston ollessa kuiva ja huolehtia tarkkaan hygieniasta. Homeitiöt leviävät kasvista toiseen myös työvälineitten kautta. Mielellään lehdet tulisi taittaa irti rungosta, ei leikata, koska silloin jää helposti homehtuva tappi. Käsin taittaessa lehti irtoaa ”luonnollisesta” kohdasta, ja kasvi pystyy parantamaan haavakohdan paremmin kuin jos paikassa olisi leikkaushaava (tämä pätee myös varkaiden poistoon). Lehtien poisto kannattaa tehdä kuivalla säällä, ja huolehtia hyvästä ilmanvaihdosta.
          Itse olen poistanut tänä vuonna lehtiä tavallista enemmän, mutta se on johtunut harmaahomeen hyökkäyksestä, joka on ollut tavallista pahempi kostean ansiosta. Tauti leviää jo lehdelle putoavan, pienen homehtuneen kukkanupun välityksellä.
          Huh, tulipa pitkä vastaus! Mutta lyhyesti: kyllä, voit poistaa alimpia lehtiä aina kypsyvään terttuun asti, enemmänkin, jos kasvusto on tiheä, lehdet näyttävät kellastuvan tai näkyy merkkejä taudeista. Tee se kuitenkin kasvuston ollessa kuiva, niin vältyt varmemmin kasvitaudeilta.

          • 4.1.1.1.1

            Pirjo sanoo

            Kiitos kovasti! Näetpä paljon vaivaa, kun vastaat näin monisanaisesti ja selkeästi. Olet perehtynyt tosi hyvin kasvatusasioihin. Satoa odotellessa.

          • 4.1.1.1.2

            sonja sanoo

            Kiitos itsellesi hyvistä kysymyksistä. Toivoisin, että voisin antaa yksiselitteisemmän vastauksen, mutta puutarhanhoito ei lopultakaan ole kovin eksaktia tiedettä. 🙂 Elävän aineksen kanssa kun ollaan tekemisissä, ei ole koskaan yhtä, ehdotonta vastausta, mutta sehän tässä hommassa juuri kiehtoo. 😀 Makeata satoa!

  5. 5

    sanoo

    Olen ihan noviisi tomaatin kasvatuksessa. Ostotaimista olen onnistunut kasvattamaan tomaatteja, mutta nyt pari vuotta olen yrittänyt ja erehtynyt siemenestä taimikasvatuksen kautta saamaan komeita varsia, jotka ehtivät kukkia… mutta tomaatit jäävät pieniksi ja vihreiksi.

    Kaipaisin kirjaan selkeitä ohjeita tomaatin taimikasvatuksesta ja siitä, mitä lajeja missä kasvuvyöhykkeellä kannattaa kasvihuoneessa kasvattaa. Luulen että täällä 5 vyöhykkeellä lajisto, joka ehtii kunnolla kypsyä, on erilainen kuin eteläisimmässä Suomessa.

    Jään innolla odottamaan tomaattikirjaa. 🙂 Olen päättänyt onnistua tomaatin kasvatuksessa, vaati se kuinka pitkän opettelun tahansa. Juurekset sentään saan onnitumaan ja kaalinkin kohtalaisesti.

    • 5.1

      sonja sanoo

      Hei Satu! Mahtavaa, että olet päättänyt sinnikkäästi saada tomaatit kasvamaan. Olen nimittäin varma, että löytyy lajikkeita, jotka toimivat V-vyöhykkeelläkin. Lajikkeita on kehitetty varhaisempaan suuntaan ja kylmänkestävämmiksi, sillä monet haluavat päästä viljelemään varhain keväällä, jotta satokin olisi aikaisempi. Esimerkiksi avomaallekin sopiva ’Outdoor Girl’, makea kirsikkatomaatti ’Sweet Million’ ja vähän isompihedelmäinen, aina luotettava ’ Gardeners Delight’ ovat hyviä ja aikaisia. Oletko kokeillut näitä?
      Eri lajikkeiden valmistumisessa on viikkojen, jopa yli kuukaudenkin eroja. Se vain meillä aika usein jätetään kertomatta siemenpussin tekstissä. Ulkomaisilla siemensivustoilla taas varsin usein on mainittu, montako päivää noin suurinpiirtein lajikkeella menee siemenestä hedelmään. Sellainen tieto olisi mielestäni tärkeä täällä Pohjolassa.
      Meillä Suomen ilmastossa toimiviin lajikkeisiin aion ilman muuta kirjassa kiinnittää erityisesti huomiota, ja maan sisälläkin on eroja, kuten sanoit. Taimikasvatuksessa harrastajan avuksi ovat tulleet mm. erilaiset kasvualustat ja hyötymikrobit, ja siitäkin kerron kirjassa oman kokemuksen pohjalta. Kiitos paljon ehdotuksistasi, tulevat varmasti huomioiduiksi kirjassa! :))

  6. 6

    Saila Salo sanoo

    Kasvuvyöhykkeillä on eroja, mutta eivät edes kesät ole veljiä keskenään. 2015 oli valtaosin kylmä ja sateinen, tänä kesänä on sentään ollut muutama hellejaksokin ja ne ovat heti näkyneet tomaattikasvustoissa suotuisasti. Kasvatan tomaattejani lasitetulla parvekkeella Hesassa ja taimet ostin tänä keväänä enimmäkseen Virosta Türin kukkamarkkinoilta. Kevään lämpöaallosta johtuen taimet olivat jo isoja ja vankkoja ja alkoivatkin heti puskea kukkia ja raakileita. Kirsikkatomaatit ehtivät pieninä tietysti ensin kypsiksi, isommat alkavat vasta nyt kypsyä. Virosta saatavissa siis paitsi mielenkiintoisia siemeniä myös vankkoja taimia toreilta. Vaikka on vain Suomenlahti välissä niin kevät ehtii sinne aiemmin. Parvekekasvatukseen toivoisin vinkkejä samoin tietoa aikaisemmista ja myöhäisemmistä lajikkeista, myös kasvien arvioitu lopullinen koko on oleellinen tieto varsinkin kun kasvutila on ns. kortilla. Ja hyviä säilöntä- ym. tomskureseptejähän ei ole koskaan liikaa… 😉

    • 6.1

      sonja sanoo

      Hei Saila! Olet oikeassa, vuodet eivät tosiaankaan ole veljiä. Pari viimeistä kesää ovat tomaatit kärvistelleet kylmässä, tänä vuonna on sentään ollut lämmintä ja aurinkoakin – vaikkakin vähän turhan kosteata.
      Virossa tomaatteja kasvatetaan kotipuutarhoissa vielä enemmän kuin meillä, ja siellä eri lajikkeiden tanakoita taimia on tosiaan keväällä hyvin tarjolla. Türin markkinoille en ole koskaan päässyt, kun olen aina kyseisenä viikonloppuna töissä jossain puutarhatapahtumassa Suomessa, mutta Hansaplantin, Kristine Aian ja Hortesin valikoimat ovat kyllä tulleet tutuiksi, Nõmmen torista nyt puhumattakaan. :))
      Virossa kehitetyt lajikkeet ovat hyvia ja viljelyvarmoja meilläkin, Vilja, Maike ja Erk tuottavat aina satoa. Kesän ensimmäisen Visan söin eilen, oli ihan mahtavan makuinen.
      On muuten totta, että tomaattien, siis kasvien koosta saa huonosti tietoa, se on ristiriitaista tai ei pidä ollenkaan paikkaansa. Tietysti kasvupaikka ja -olosuhteet vaikuttavat myös kokoon, mutta joskus tuntuu kuin siemenpussin kyljessä puhuttaisiin ihan toisesta lajikkeesta, niin eri kokoista kasvustoa omassa kasvihuoneessa pukkaa. Pitääpä kiinnittää tähän asiaan huomiota kirjassa, kiitos vinkistä.
      Kasvu- ja kypsymisajat ovat myös meidän oloissamme tärkeitä tietoja, kuten sanoit. Meillä kun tämä lämpimän aika on rajallinen.
      Itselläni ei ole parvekkeesta tomaattien suhteen omakohtaista kokemusta, mutta lasitettunahan se on kuin kasvihuone, ehkä varhain keväällä ja myöhään syksyllä lämpimämpikin. Tomaatti on oiva kasvi parvekekasvatukseen, varsinkin runkotomaatti vie tilaa enemmän pysty- kuin vaakasuunnassa, ja sitähän parvekkeella yleensä on paremmin tarjolla. Mitä lajikkeita olet parvekkeellasi kasvattanut ja millaisia kokemuksia saanut? Olisi kiva kuulla! :))

      • 6.1.1

        Saila sanoo

        Hankintahomma lähtee yleensä aina lapasesta eli taimia tulee hankituksi ihan liikaa, mutta lievää törkeämmin tunkemalla saa ne jotenkin mahtumaan 😉 Nyt on kasvamassa Erk, Vaarika, Tolstoi, Red Velvet (?)(sekä lehdet että tomskut nukan peitossa), Tulan musta, Calabash, Fiorentine, Garten Freude, Ananassi, Green Zebra, Indigo Rose, Chocolate Cherry, Aztek, Tumbling Tom, Micro Tom, Heartbreaker sekä muutama muu, joiden nimeä en nyt muista ja tähän aikaan on liian pimeää mennä tähyilemäänkään. Valtaosa näistä on runkotomaatteja ja istutettu liian tiheään, mikä tietysti vaikuttaa mm. satoisuuteen. Kastelun kanssa on myös oltava tarkkana, kuivuminen uhkaa etenkin hellepäivinä ahtaissa astioissa. Matalat ja pensastavat lajikkeet viihtyvät amppeleissa, joihin voi viritellä kastelusysteemejäkin. Satoisuus ei välttämättä päätä huimaa, mutta on ihanaa napsia kypsiä tomskuja suoraan partsilta ja sekoitella eri makuja ja värejä vaikka salaattiin. Makuasiat ovatkin sitten oma lukunsa, itse pidän hiukan happoisemmista tomaateista. Esim.Indigo Rose on erittäin satoisa ja huikea väritykseltään – auringon kypsyttämänä päältä liki sinimusta ja sisältä punainen – mutta maku on valitettavasti aika mitäänsanomaton. Jos tilaa on niin kannattaa kuitenkin kokeilla!

        • 6.1.1.1

          sonja sanoo

          Sinulla taitaa olla jättiäisparveke, ainakin lajikemäärästä päätellen! Muut olivat tuttuja, mutta tuo Red Velvet piti heti kuukkeloida. Olisiko se ’Velvet Red’, toiselta nimeltään ’Angora Super Sweet’? Näytti kuvassa kirsikkatomaatilta, ja koko kasvi sellaiselta harmaalta sen karvapeitteen takia. Se mainittiin erinomaiseksi maultaan. Virosta minäkin hankin yhtenä vuonna lajikkeen nimeltä ’Karvane tomat’, ja se olikin kyllä karvainen! Normaalikokoinen, ja kokonaan nukan peitossa. Se ei kylläkään ollut erityisen satoisa, mutta hauska.
          Sen sijaan ’Ananassista’ en löytänyt mitään tietoa. Ananas on eestinkielellä ananass, ja siitä on vain i-kirjain matkaa ananassiin. Joten olisiko kyseessä vanha hyvä tuttu ’Ananas’, kelta-punainen pihvitomaatti? Vai sittenkin joku kehitelmä siitä?
          Totta on, että paremman sadon per kasvi saisi varmaan kasvattamalla kasveja vähemmän tiheässä, mutta mihin sitten saisi kaikki kiinnostavat lajikkeet? Pitäisi olla kolme kasvihuonetta kuten ystävälläni, joka parhaana (tai pahimpana) vuonna kasvatti 150 lajiketta siemenestä. Voit vain kuvitella taimikasvatusrumbaa…:D
          ’Indigo Rosesta’ olen samaa mieltä, ei erikoinen maultaan, mutta ovat kehittäneet lajikkeesta ilmeisesti maistuvampia versioita. Sen sijaan ’Tolstoi’ kasvaa täälläkin, ja yllätti positiivisesti: siinä oli mielestäni erittäin hyvä makean ja hapon suhde. Satoisakin se on. Oletko jo päässyt sitä maistamaan?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *