Kesää kohti

Tomaatit kasvihuoneessa

Tänään jo selvästi lupailee kesää. Aurinko paistaa ja kasvihuoneen lämpötila nousee välittömästi lähelle kolmeakymmentä. Ihanaa, ihan kohta pääsee täyttämään huonetta tomaatintaimilla! Tomaattikasvuston paksu, intensiivisen vihreä tuoksu on minulle ehdoton kesän merkki.

Tomaatintaimi

Pikku tomaattivauvat kasvavat alussa tuskastuttavan hitaasti. Tällaisina lämpiminä päivinä tomaattitarhuri ulkoiluttaa lapsiaan toivoen, että lempeä tuulenvire ja raikas ulkoilma karaisevat hentoja taimia. Pitää vain muistaa tarkkailla hoidokkeja päivän mittaan, sillä auringossa ja tuulessa pienten ruukkujen multa kuivuu nopeasti ja taimet saattavat olla yllättäen hätää kärsimässä.

Tomaatin istuttaminen

Kasvihuoneeseen istutetut taimet ihmettelevät olosuhteita viikon, pari, mutta sen jälkeen taimet vankistuvat ihan silmissä. Pituuttakin tulee helposti 20-30 cm viikossa. Ja varkaita ilmestyy sitä vauhtia, että saisi olla kerran päivässä niitä nyppimässä! Kaikki tomaattilajikkeet pyrkivät pensastumaan, toisen innokkaammin ja toiset hillitymmin, mutta kaikilla niillä se on verissä. Kasvihuoneen rajallista tilaa ei ainakaan meillä käytetä pensaslajikkeisiin, vaan pensas- ja runkotomaattilajikkeen välillä häilyvät lajikkeetkin trimmataan tarkasti varkaista, siis runkomuotoon. Tai ainakin niin tarkasti kuin mukaan ehditään…

Ruskehtavat tomaatit ovat ihania, ja yksi parhaista on mielestäni ’Purple Calabash

´Purple Calabash´ & ´Gold Currant´

´Purple Calabash´ & ´Gold Currant´

Ruskehtavat tomaatit ovat ihania, ja yksi parhaista on mielestäni ’Purple Calabash’. Se on enemmänkin purppuranvärinen, ei siinä mielessä ruskea kuin monet venäläiset lajikkeet, joiden nimessä on usein mukana sana musta. Esimerkiksi ’Black Krim’, ’Black Russian’ ja ’Black Prince’ (Virossa ’Must Prints’). ’Purple Calabash’ on kuuluu ns. heirloom-tomaatteihin, avoimen pölytyksen kautta syntyneisiin vanhoihin perinnelajikkeisiin.

 

´Sungold´

´Sungold´

Omassa puutarhassani kasvaa yleensä noin 50 tomaattilajiketta per vuosi, niistä kymmenkunta on sellaisia, joita kasvatan joka vuosi. Syyksi käy hyvä maku, erikoinen ulkonäkö tai avomaakasvatukseen päätyvillä hyvä säänkestävyys. Loppuja lajikkeita vaihtelen ja kokeilen uusia. Yksi vakilajikkeista on ’Sungold’, monen muunkin suosikki. Se on oranssi kirsikkatomaatti, ja makea kuin mikä! Kasvutapa sillä on aika tilaavievä, siitä tulee kookas runkotomaatti, joka kasvattaa varkaita herkästi. Hedelmät ovat ihanan makuisia, mutta hyvin arkoja halkeilulle. Halkeilu on lajikeominaisuus, jota voi hillitä sillä, että vähentää kastelun loppukesästä minimiin. Meillä kasvihuoneessa on yhteys maahan, joten elokuussa kastelen tomaatteja ainoastaan jos on ehdottomasti pakko. Kuivemmassa kypsyneistä hedelmistä tulee makeampia, ja muutenkin siinä vaiheessa kasvi kuluttaa huomattavasti vähemmän vettä kuin satoa muodostaessaan.

Tomaattikori

Suosikkien ohella vaihtoehtoja täytyy silti olla! Ihanuuksia nimittäin riittää, lajikkeita on tuhansia. Täytyy palata tähän lajikeasiaan tarkemmin vielä myöhemmin.

Huomenna minut löytää Turun Puutarha- ja Piha-messuilta, kerron yrttien kasvattamisesta ja käytöstä sekä uusista yrteistä kahteen otteeseen, kello 13 ja 15. Tulkaa ihmeessä ottamaan hihasta kiinni, jos satutte paikalle!

Nyt puutarhaan, sillä vuohenputket on nujerrettava pieninä. Tosin taitaa olla toiveajattelua siinä taistelussa voitolle pääseminen, mutta yrittää voi aina.

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *