Puutarhan puolustaja

SP_Kasvihuoneen tuholaiset_samettikukka copy

Kohta on tullut aika kaivaa siemenet esille ja kylvää ne kesäkukat, joita ilman en voi olla: samettikukat.  Kyllä, juuri ne vaatimattomat, vähän liiankin tavalliset keltaiset, oranssit ja punaiset sammarit, joita fiinimmät puutarhaharrastajat kaihtavat. Ne eivät ole kukista kaikkein hienostuneimpia, mutta niiden muut ominaisuudet korvaavat sen moninkertaisesti.

Listataanpa niitä samettikukkien hyviä puolia. Niissä on voimakas tuoksu, joka hämää kaiken maailman öttiäisiä, jotka muuten kävisivät hyötykasvien kimppuun. Siksi samettikukkia kannattaa aina kasvattaa kasvimaalla ja kasvihuoneessa.

SP_tagetes kasvimaa

Samettikukkien juuristo erittää rikkipitoista ainetta, joka on myrkyllistä monille mullassa viihtyville ja kasvitauteja aiheuttaville mikro-organismeille ja nematodeille eli sukkulamadoille. Samettikukka on siis todellinen kasvien suojelija.

Kuten sanottu, kaikki eivät samettikukista pidä. Tunnustettakoon, etten ole itsekään järin innostunut niistä vähän jäykän oloisina tönöttävistä ryhmäsamettikukista. Mutta sammareita on niin paljon erilaisia, että valinnanvaraa riittää ronkelimmallekin.

SP_chili_maissi kori

Kääpiösamettikukka, keltainen, oranssi tai tulenpunainen, on minun suosikkini. Pensastava kasvutapa ja pienet suloiset kukat tekevät siitä monikäyttöisen, ja se kukkii innolla koko kesän. Eikä kuihtuneita kukkia tarvitse poistaa niin kuin isommista lajikkeista.Kääpiösamettikukka kelpaa myös salaatteihin, syötäväksi tai koristeeksi.

Vastavärien voimaa

Vastavärien voimaa

Kääpiösamettikukkaa en ole juurikaan nähnyt myynnissä taimina, en tiedä miksi. Sitä kasvattaneena voisin kuvitella, että syynä ovat aika herkästi katkeilevat versot, joten kasvia täytyy käsitellä varoen. Taimikasvatuksessa olen huomannut sen versojen myös juurtuvan herkästi naapuriruukun pintamultaan, sekin saattaa olla syynä vähäiseen kaupalliseen kasvatukseen. Mutta onneksi höyhenenkeveitä siemeniä on hyvin saatavilla.

Samettirakuuna eli rohtosamettikukka on meksikolaisten ruokien yrtti ja ranskalaisen rakuunan hyvä korvike

Samettirakuuna eli rohtosamettikukka on meksikolaisten ruokien yrtti ja ranskalaisen rakuunan hyvä korvike

Yhtä samettikukan lajiketta käytetään ranskalaisen rakuunankin korvikkeena. Rohtosamettikukka (tai samettirakuuna tai meksikon rakuuna) on meksikolaisten ruokien mauste, mutta kivan näköinen myös ihan koristekasvina. Sillä on pienehköt, keltaiset kukat ja se korkeampi kuin kääpiösamettikukka. Kokeilemisen arvoinen yrtti!

SP_Tomaatti_tomaatti_basilika_tagetes_web copy

Sitten ovat tietysti isosamettikukat, joista saa näyttäviä istutuksia, ja värivalikoimaakin on vähän enemmän, mm. kermanvalkoinen. Ja on niitä samettikukkia paljon muitakin, eri korkuisia ja vähän eri näköisiä lajikkeita, mutta näköön ja kokoon katsomatta kaikki tagetekset puolustavat urheasti puutarhaamme!

Hajuton valkosipuli

SP_Kuvernöörinkukka3

Talvivalkosipulit uinuvat olkipeiton ja hangen alla odottaen kevättä. Kerroin syksyllä, miten tänä vuonna haaveissa ovat tosi isot valkosipulit, ja sen takia tein istutuksessa vähän muutoksia aikaisempaan. Istutin kynnet harvempaan, laitoin reilun varastolannoituksen ja peitin penkin paksulla olkikerroksella. Elokuussa sitten nähdään, onko näillä kikoilla ollut mitään merkitystä.

Muhkeita valkosipuleita toivottavasti odotettavissa

Muhkeita valkosipuleita toivottavasti odotettavissa

Valkosipulin maku on ihana, mutta jättää jälkeensä kieltämättä… no, sanotaanko jonkin verran hajuhaittoja. Niitä sitten koetetaan peittää pureskelemalla persiljaa tai syömällä pastilleja. Hyvä yritys, mutta sanokaa mitä sanotte, kyllä sisupastilli ja valkosipuli yhdessä ovat monin verroin kamalampi yhdistelmä kuin pelkkä valkosipuli.

SP_Valkosipuli halkaistu

Jonkun pitäisi siis kehittää hajuton valkosipuli. Ja ta-daa, sehän on jo tehty! Valevalkosipuli tai valkosipuliyrtti eli kuvernöörinkukka (Tulbaghia violacea) maistuu valkosipulilta, mutta ei jätä hengitykseen haisua. Täydellistä!

Kuvernöörinkukka

Kuvernöörinkukka

Kuvernöörinkukka ei ole mikään uutuuskasvi, mutta ei sitä kuitenkaan vielä kovin yleisesti ole kasvatettu mausteyrttinä. Kapeita lehtiä silputaan ja käytetään mausteena valkosipulin tapaan, ja kukatkin maistuvat valkosipulilta, jos niitä raaskii syödä. Kauniit sinipunaiset kukinnot ilahduttavat pitkään, joten ainakin minä hyödynnän kuvernöörinkukkaa vain käyttämällä lehtiä. Kukat saavat kukkia.

SP_Kuvernöörinkukka2

Kasvi ei ole vaativainen hoidon suhteen, ja pärjää hyvin ruukussa myös parvekkeella tai ikkunanlaudallakin huonekasvina. Sen voi hankkia taimena tai kasvattaa siemenestä. Talvehtiminen onnistuu sisätiloissa, mielellään viileässä ja valoisassa.

Kevään heleänvihreät karhunlaukat maistuvat valkosipulilta nekin.

Kevään heleänvihreät karhunlaukat maistuvat valkosipulilta nekin.

Toinen ihana valkosipulin korvike on tietysti karhunlaukka (Allium ursinum). Ilokseni se on viihtynyt puutarhani varjoisassa ja lehtomaisessa nurkassa jo vuosia, ja levinnytkin vielä. Suloiset valkoiset kukat loistavat alkukesällä pensaan alla hämärässä kuin tähdet.

SP_karhunlaukka2

Kesän edetessä kasvin maanpäälliset osat häipyvät näkyvistä, ja moni tuore kasvattaja luuleekin kasvin kuolleen kokonaan. Mutta ei, kevään tullen karhunlaukka palaa taas koristamaan puutarhaa ja piristämään ruokapöytää!

SP_Karhunlaukka1

Kiva yrttihylly ikkunalle

Follow my blog with Bloglovin

SP_yrttilauta1

Ainakin meillä ikkunanlaudat täyttyvät näin keväisin taimista, ja ylimääräinen tila olisi tarpeen. Leveätä ikkunanlautaa on reilun kolmen metrin pituudelta, ja sen vieressä vielä erillisiä tasoja. Silti tila tuntuu loppuvan, kun taimia on parhaimmillaan (pahimmillaan?) satoja, ja taimiruukut valloittavat pikku hiljaa koko olohuoneen.

Taimet tahtovat valoon

Taimet tahtovat valoon

Yrtti- ja taimiruukkuja siirrelläänkin sitten kevään edistyessä pöydille ja hyllyille, missä nyt sattuu tilaa löytymään. Mutta mitä kaemmas ikkunoista kasvit joutuvat, sitä vähemmän ne saavat valoa. Ja sitähän ne tarvitsisivat tullakseen tanakoiksi ja elinvoimaisiksi.

SP_yrttilauta det1

Meillä on hyödynnetty ikkunasta tulevaa valoa ripustamalla hyllyjä narujen varaan ikkunan eteen. Ainakin omasta mielestä tuommoinen hylly on mukavan näköinenkin ikkunassa killumassa. Jos tarvitsee enemmän tilaa, hyllyjä voi viritellä samoihin naruihin päällekkäin useampiakin, kuin narutikkaiksi.

SP_yrttilauta2

Hyllyn askartelu on helppoa: Hyllylaudan päähän porataan kaksi reikää ja naru pujotetaan laudan alta reijästä toiseen. Tai sitten voit käyttää kahta narua, ja tehdä naruun laudan alle isot solmut. Laudan toisessa päässä sama juttu, ja sitten narunpäät kiinnitetään kattokoukkuihin. Viritellään ja säädetään naruja, kunnes lauta on tasapainossa. Siinä kaikki!

SP_yrttilauta det2

Hyllyt voi tuunata komeiksikin maalaamalla kuultomaaleilla, lakkaamalla tms., ihan oman mielen mukaan. Naruiksikin voi valita fiinimmät tai rustiikkiset, tai vaikka ohuet vaijerit. Vähän vastaavia hyllyjä näkee joskus myynnissäkin, mutta kyllä tuollaisen tekee hetkessä itsekin lankunpätkästä ja narusta.

Pienilehtiset kreikkalaiset basilikat kasvarin yrttilaudalla

Pienilehtiset kreikkalaiset basilikat kasvarin yrttilaudalla

Samalla systeemillä voi hyödyntää kasvihuoneen ilmatilaa, kasvattaa yrttejä hyllyillä matalampien kasvien yläpuolella tai lähempänä katonrajaa. Maan tasalla kasvaessaan matalammat kasvit jääävätkin ilman valoa, jos kasvarissa kasvaa myös korkeampia ja rehevämpiä kasveja.

SP_yrttihylly ja viini kasvarissa

Keittiön ikkunalla kasvavat yrtitkin saavat tällä tavalla ainakin keväällä tarpeeksi valoa, ja tuleehan niitä käytetyksikin enemmän, kun ne ovat käden ulottuvilla hauskalla leijuvalla hyllyllä.

SP_basilika saviruukussa