Vanha soilikki kukkii ihanasti

Vanhat soilikit ovat hurmaavia! Niillä on vain yksi haittapuoli: ne katoavat helposti kukkaikkunoilta. Myös kasvien tarinat ovat vaarassa unohtua.

Soilikit tulivat mieleeni, kun Kävin eilen Hyötykasviyhdistyksen joulumyyjäisissä Annalassa. Oli ihana herkutella kahvilassa ja katsella samalla ikkunalla olevia vanhoja huonekasveja.

Huomioni vei valkoinen soilikki. Sen tunnisti vanhaksi kasviksi oikopäätä. Keltanieluiset kukat olivat niin sirot ja suloiset. Toki tiesin Hyötykasviyhdistyksen keräävän vanhoja huonekasveja Annalaan.

soil1

Itsellänikin oli vuosia sitten valkoinen, vanhaa kantaa oleva soilikki. Sille kävi köpelösti helteisenä remonttikesänä. Ensin soilikki hautautui remonttipölyyn ja sen jälkeen hoito jäi hävettävän huonolle tolalle.

Niin moni vähäpätöiseltä tuntuva asia voi koitua huonekasvin kohtaloksi. Monivuotisilla ulkokasveilla on vähän enemmän pelivaraa. Sitkeät maatiaisperennat jaksavat nostaa päätään heinikosta vielä useita vuosia sen jälkeen, kun talo on tyhjentynyt.

Huonekasvit ja mukulakasvit, kuten daalia, ovat haavoittuvaisia. Riittää kun daalian juurakko jää syksyllä maahan tai soilikki kastelematta pariksi helteiseksi viikoksi. Myös luulo, että asiat pysyvät ennallaan ja tupsukki tädin ikkunalla, voi koitua kasvin tuhoksi. Nuorena myös uudet lajit ja lajikkeet voivat houkutella vanhoja, iänikuiselta tuntuvia kasveja enemmän.

Itse tiesin, että saan valkoisesta soilikista uuden pistokkaan. Siihen ei kannattaisi kuitenkaan luottaa liikaa, sillä ennemmin tai myöhemmin kasvia ei enää ole. Eikä myöskään henkilöä, joka kertoisi kasvin tarinan ja antaisi hoito-ohjeet. Ohjeet, joilla kasvia on hoivattu usein jopa vuosikymmeniä.

soil2

 

 

Kommentit
  1. 1

    Reijo Juvonen sanoo

    Onhan se harmi et vanhat lajikkeet tahtovat hävitä,niinkuin nyt tuo ihana soilikkikin.Hyvä kun jokin paikka niitä kerää ja uudet sukupolvet osaavat arvostaa ja säilyttää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *