Tassuja ja pallukoita juurissa

Olisi mukavaa kiskaista pavut ja herneet juurineen maasta ja nakata kompostiin. Se kannattaa kuitenkin unohtaa, sillä niiden juuristossa elää Rhizobium-bakteeri.

Palkokasvit pystyvät symbioosin typpeä sitovan bakteerin kanssa. Tästä syystä niiden varret kannattaa leikata poikki. Näin kasvin juuristo ja samalla myös bakteerit jäävät maahan.

Muutama taimi on kuitenkin mielenkiintoista kiskaista maasta lähempää tutkiskelua varten. Ensimmäisenä kiskaisen maasta herneen.

her2

Juuristo napsahtaa poikki, mutta saalis on hyvä. Herneellä on runsaasti nystyröitä ihan maanpinnan tuntumassa. Ne tuovat mieleen viinirypäletertun. Typpibakteerin nystyröiden määrä ilahduttaa, sillä se kertoo maan hyvästä kunnosta. Hyvärakenteissa maassa typensidonta on tehokasta.

Nystyrät ovat tosin vaaleita. Syy selviää Elomestari-sivustolta: toimivan symbioosin merkkinä on nystyröiden punainen väri, joka tulee nitrogenaasi-entsyymin keskusatomina olevasta leghemoglobiini-molekyylistä. Harmaa tai vihreä nystyrä ei sido typpeä. Syinä voivat olla tehoton bakteeri, nystyrän ikä (jo kuolemassa) tai epäsuotuisat ympäristöolot (esim. kuivuus), jolloin kasvi ei kykene ”ruokkimaan” typensidontaprosessia.

Väriin taitaa olla syynä myöhäinen ajankohta. Herneen typensidonta on voimakkaimmillaan kukinnan loppuvaiheessa ja palkojen täyttyessä. Kun herneet alkavat tuleentua, lakkaa typensidonta lähes täysin: kasvi ainoastaan siirtää jo varsissa ja lehdissä olevaa typpeä siemeniin. Siksi nykyaikaisten, puolilehdettömien ja kukinta-ajaltaan lyhyiden herneiden typensidontapotentiaali on huomattavasti vähäisempi kuin vanhojen, päätteettömien lajikkeiden. Näin kertoo Elomestarien sivusto. Vanhoilla lajikkeilla on tosiaankin etunsa tässäkin asiassa.

Seuraavaksi vuorossa on maanparantajien eliittiin kuuluva härkäpapu, joka on nimestään huolimatta virnakasvi. Osa nyströistä näyttää kissan tassuilta. Hennon vaaleanpunainen värikin täsmää.

ju1

Virnakasvin rehevyys tietää hyvää: mitä isompi vihermassa kasvilla on, sitä tehokkaampaa typensidonta on.

Loppukesällä härkäpapukin keskittyy siementen kypsyttämiseen, mikä heikentää bakteerien työtä. Typensidonta tehostuisi, jos kasvuston innostaisi uuteen kasvuun leikkaamalla.

Tuoksuhernekin on palkokasvi. Niinpä senkin juuristosta löytyy pallukoita.

tuoher

Taidan olla puolueellinen, mutta minusta pallukoissa on punainen häivähdys!

Kommentit
  1. 1

    outitynys sanoo

    Kun palkokasvi palaa kasvupaikkaan, typpeä sitovia bakteereita on jo maassa.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *