Vaahteran kukka – syötävä ja suloinen

Viime keväänä luin Vihernokan blogista, että hän laittaa vaahterankukkia salaattiin. Mutustelin kukkia itsekin eivätkä ne maistuneet ollenkaan hullummilta! Maku on mieto ja makeahko, kuten Vihernokka kuvailee, täällä: http://blogit.viherpiha.fi/vihernokka/puiden-satoa-osa-23-vaahteran-kukat/

Asia tuli uudelleen mieleen, kun hyödin vaahteran oksia kukkaan. Kaupunki on nimittäin metsuroinut urakalla lähiseudulla, joten nappasin kävelyreitin varrelta muutaman oksan.

Nyt sato olisi sitten korjattavissa! Herkullista – eikö totta?

IMG_8520

Totta puhuen olen maistanut vain muutaman yksittäisen kukan. Oksat ovat niin siroja ja herkkiä, joten haluan nauttia niiden kauneudesta.

IMG_8505BL

Muutaman kukan raatsin kuitenkin ripotella salaattiin, kun laitan kyläilemään tulevalle äidilleni ruokaa. Lapsuuskotini pihassa kasvaa valtava vaahtera, joka muuttui keväällä pöriseväksi kukkapalloksi. Silloin kukkien syöminen ei tullut mieleenkään, mutta viikonloppuna syömme äidin kanssa keltaisia kukkia.

Hyötämisessä on lisäksi se hyvä puoli, että nyt on hyvin aikaa tarkkailla kukintoja lähemmin. Tummat silmusuomut ovat suloiset! Talvea varten tarvitaan jotakin lämmintä ja pörheää.

IMG_8536

Kukkaoksien sato antaa esimakua tulevasta! Kun pihavaahtera kukkii, silloin kukkia riittää usempaankiin salaattiin!

Karhunlaukka: kasvupaikka ratkaisee

Vielä jokunen vuosi sitten karhunlaukat kasvoivat liian kuivassa paikassa. Kituliaalta näytti! Tilanne muuttui, kun siirsin taimia kolmeen uuteen paikkaan, ja sain vielä uusiakin taimia. Nyt karhunlaukat viihtyvät ja kylväytyvät reipasta tahtia.

Kasvin paikka voi olla huono, mutta se voi olla myös liian hyvä. Milloin tarhuri oikein on tyytyväinen? Silloin kun kasvi viihtyy, mutta leviää sopivaa tahtia.

Osa karhunlaukoistani kasvaa luumun ja laikkuköynnöksen välissä. Paikka on melko varjoinen ja multava.  Keväällä ja alkukesällä käyn täällä päivittäin, kesän edetessä aina vain harvemmin. Syy selviää kohta.

Karhunlaukan lähellä ja seurassa kukkii muun muassa ukkolaukka, narsisseja, lemmikki, alaskankleitonia ja esikkoja.

karh2

Tässä toukokuisessa kuvassa karhunlaukat ovat vielä nupussa.  Lehdet ovat raikkaita ja mehukkaita. Käytän myös kukkanuppuja ruokiin!

karhunl1

Vähitellen karhunlaukat jättävät muut lajit allensa.

karh8

Lehdet ovat edelleen käyttökelpoisia, mutta niiden raikkain aika on jo ohi. Käytän lehtiä tässä vaiheessa keittoihin ja muihin kypsennettäviin ruokiin.

karh7

Pian onkin jo akileijojen vuoro kukkia.

akil1

Ihastelen akileijonen kukintaa päivittäin.

Mutta. Akileijojen jälkeen tämä maapläntti saa jäädä omiin oloihinsa. Onneksi se yrttien ja perennojen taakse. Näky ei nimittäin ole kaksinen! Mietinnässä onkin laji tai lajeja, jotka sopisivat paikkaan. Ne eivät saisi levitä ja rehottaa liikaa, jotta kevään kukinta ei kärsi.

Vink, vink! Ideat sopivista lajeista ilahduttavat Ryytimaan Rouvaa!

Ihanat basilikat

Tässä postauksessa kerron  kokemuksiani basilikan lajikkeista, joita olen kasvattanut useina vuosina.

1. Pistokkaasta lisättävät ’Magic Mountain’ ja ’Purple Magic Mountain’ ovat paksulehtisiä lajikkeita. Ne kestävät ohutlehtisiä paremmin alhaita lämpötiloja. Värikäs lehti on koristeellinen, maultaan voimakas ja siinä riittää pureskeltavaa.

bas6

’Magic Mountain’

Näistä lajikkeista kasvaa usein ulkona muhkeita puskia.

Kukkivia taimia saatetaan myös myydä  koristekasveiksi. Syynä on se, että niiden viljelyssä on käytetty torjunta-aineita. Itselleni olisi vierasta ostaa yrtti vain koristeeksi!

bas4

Purple Magic Mountain -lajikkeen lehdet ovat upean punaiset. Olen sirotellut kukkia tuoreiden, marinoitujen mansikoiden päälle.

bas1

’Purple Magic Mountain’

2. Myös thaibasilika on vahva, paksulehtinen ja kylmänkestävä.  Thaibasilikoista kasvaa aurinkoisessa paikassa helposti rotevia ja muhkeita puskia. Maku rajoittaa kuitenkin lehtisadon käyttöä. Thaibasilika oli vuosia ainut basilika, jota kasvatin!

3. Parvekebasilikaksi kutsuttu lajike muistuttaa tuuheaa sammalmätästä. Sadonkorjuuseen kuluu aikaa, kun leikkelee  latvoista pieniä hipsuja. Pidän pallomaisesta kasvutavasta ja ohuista lehdistä, jotka ovat somia ruokien koristeena!

bas5

Parvekebasilika

4. Tavallinen ’Genoveser’-basilika eli genovalainen basilika on ihana. Sen ohut ja maukas lehti sopii kaikkialle, minne vain kaipaan basilikan makeaa, anismaista makua. Kasvatin viime vuonna basilikat sisällä ja keräsin satoa ihan valtavasti.

Alla olevassa kuvassa on kolme tainta. Kun taimet sijoittaa eri korkeuksille, ne saavat enemmän valoa ja menevät pienempään tilaan. Ruukkukoko on  30–35 sentin luokkaa.

bas7

’Genoveser’

5. Sitruunabasilikan suhteen olen vähän kahden vaiheilla. Lehti on ohut ja maistuu kyllä sitruunaiselta. Mutta antaako raastettu sitruunankuori ruokaan sittenkin ihanamman maun? Soma ja kaunis kasvi joka tapauksessa!

bas2

Tänä vuonna aion kokeilla ainakin paria uutta ja erikoisen makuista basilikalajiketta. Niiden lehtiä on ihana sirotella salaattiin tuomaan uusia makuelämyksiä!